Uratarinat

Mikä minusta tuli isona – Tiina Painokallio

23.8.2020 klo 10:00

Sisällöntuottaja, KTM Tiina Painokallio kasvoi lapsuutensa aikuisten seurassa ja tuli tädiksi ensikerran 5-vuotiaana. Sosiaalisessa ilmapiirissä elänyt Tiina luottaa sydämen ääneen eikä pelkää viljellä huumorinkukkaa – edes työelämässä.

Talvella 1987 nelihenkisen perheen lapset olivat muuttamassa omilleen ja vanhemmat valmistautuneet jäämään kahdestaan. Eipä aikaakaan, kun perheen äiti kävi lääkärissä vatsavaivojensa vuoksi epäillen jo vaikka mitä vakavaa, kun lääkäri totesi, että ”se teidän vatsavaivanne syntyy toukokuussa”. Ja niinhän siinä kävi, että Tiina Painokallio syntyi omien sanojensa mukaan perheen ”iltatähdeksi”.

– Se, että kasvoi lapsuutensa aikuisten seurassa, tuli ensimmäisen kerran tädiksi 5-vuotiaana, on vauvasta asti ollut karavaanari ja vanhemmat olivat oman päivätyönsä lisäksi osakkaina sukusahalla, opetti paljon. Opin ainakin sosiaaliseksi ja humoristiseksi. Huumorinkukkaa on viljelty perheessämme aina. Äidin kuoleman jälkeen vuonna 2013 moni asia muuttui ja perheen saaminen sekä oman työuran kehittyminen mietityttivät entisestään. Elämä on liian lyhyt pelkkään unelmointiin, on siis toimittava kuten sydän sanoo, Tiina Painokallio pohtii.

Prinsessahaaveista tähän päivään

Lapsena Tiina haaveili monen tytön tapaan prinsessana olemisesta, kunnes hänet pudotettiin maanpinnalle ja kerrottiin, että se ei ole mahdollista. Oli mietittävä toisenlaista uraa.

– Olen aina rakastanut musiikkia ja laulamista. Yksi haaveammateistani olikin laulaja. Isän ja äidin korvat olivat varmasti tulessa, kun hoilasin kaikki automatkat iskelmää, tangoa ja satunnaisia lastenlauluja, Tiina nauraa.

Vuosien vieriessä Tiinan haaveet muuttuivat ja hän suunnitteli lastentarhanopettajan uraa. Hän sai lisäpontta suunnitelmilleen muun muassa TET-jaksolla päiväkodissa.

– Lukioon mennessäni kiinnostuin psykologiasta ja juridiikasta. Olin varma, että hakeudun oikeustieteelliseen tai luen itseni psykiatriksi. Mutta ei se mennytkään niin. Suunnitelmat menivät jälleen uusiksi.

Tiina Painokallio on lukenut liiketaloutta yläasteelta asti. Hän oli Porin Lyseossa TTT-  eli Tuotanto-Talous-Tekniikka -painotteisella luokalla. Siitä hän jatkoi kuin automaattisesti lukion puolella samaa linjaa, liiketalouspainotteisella luokalla.

– Hain lukion jälkeen opiskelemaan kauppatieteitä Poriin, mutta kaipa se 12 vuoden rupeama oli tehnyt tehtävänsä, kun en päässyt pääsykokeiden kautta sisään. En jäänyt tarkoituksella välivuodelle, vaan aloin päättäväisesti opiskella avoimessa yliopistossa erilaisia alan kursseja. Vuonna 2007 minulla alkoi olla pisteitä kasassa opintoihin tarvittava määrä, ja vuonna 2008 pääsin virallisesti opiskelijaksi. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 2010 sain KTK-paperit. Juridiikkaa en myöskään unohtanut, vaan luin sitä KTM-tutkinnossa laajana sivuaineena, Painokallio muistelee.

Pessimisti ei pety

Tiina kokee, että hänen urapolkunsa ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta silti hän pystyy näkemään siinä myös humoristisia piirteitä.

– Minua on koeteltu vuosien varrella paljon niin työelämässä kuin yksityiselämän puolella, ja elämä on kokonaisuudessaan koulinut minusta päämäärätietoisen, maanläheisen ja mustalla huumorilla varustetun pessimistin, joka ei pety. Uskon, että näillä eväillä pärjään yhä monimuotoisemmaksi muuttuvassa maailmassa jatkossakin, Tiina summaa.

Mutta takaisin urapolkuun. Tiina työskenteli ”omalla alallaan” kesätöiden puitteissa ja vuonna 2011 hän pääsi jo vakituiseen työhön. Hän työskenteli betonielementtejä valmistavassa yrityksessä toimistopäällikkönä hoitaen taloutta lopullista kirjanpitoa lukuun ottamatta.

– Noin 5,5 vuotta meni siinä työssä. Työ päättyi ensimmäisen lapseni myötä ja oli mietittävä muuta. Toinen lapseni syntyi vuonna 2017. Vuonna 2019 helmikuussa koin, etten halua työskennellä omalla alalla, vaan haen jotain muuta ja kuin taikaiskusta kaikki asiat loksahtelivat paikoilleen. Pääsin haastatteluun ja töihin Rakentaja.fi:hin. Nyt toimin sisällöntuottajana Rakentaja.fi-tuoteperheen kaikilla sivustoilla.

Verkostoitumalla eteenpäin

Tiinan ideologian mukaan elämä antaa ja ottaa. Hän ei koe, että olisi silti jäänyt mistään paitsi tai joutunut luopumaan omista haaveistaan uransa vuoksi, päinvastoin.

– Olen saanut ja saavuttanut paljon. Minulla on lapset, perhe, ystäviä ja työ josta pidän, ja olen jokaisessa työurani vaiheessa verkostoitunut suuntaan jos toiseenkin. Koen, että olen saanut toteuttaa itseäni työurallani tyydyttävästi.

Koska Tiina on työskennellyt suurimman osan työurastaan miesvaltaisilla aloilla, yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu ei aina ole toteutunut.

– Palkkarakenne menee vieläkin vuosien jälkeen samalla linjalla, eli naisen euro jää sinne 83 senttiin. Ja kyllähän sitä suosimista tapahtuu alalla kuin alalla, erilaisissa työtehtävissä. Omassa organisaatiossani yhdenvertainen ja oikeudenmukainen kohtelu toteutuu kuitenkin hyvin, Tiina valottaa.

Vastuullisuus on päivän sana. Siitä puhutaan jokaisella alalla ja osa-alueella, kaikki ottavat sen vakavasti.

– Media-alalla, jossa itse työskentelen, tuotamme sisältömarkkinointia kumppaniyrityksillemme yhteiskuntavastuullisesti ja läpinäkyvästi. Luomme sisältöä Rakentaja.fi-tuoteperheemme sivustoille tehokkaasti, luotettavasti ja turvallisesti.

Itsensä johtaminen keskiössä

Tiina opiskeli pääaineenaan johtamista ja organisointia, erikoistuen muutoksen johtamiseen. Hän tietää miten hänen tulisi johtaa itseään. Omien sanojensa mukaan hän onnistuu siinä vaihtelevasti.

– Minun pitäisi oppia enemmän itsekkyyttä, jolloin pitäisin paremmin huolta omista eduistani ja hyvinvoinnistani. Tällä hetkellä tuntuu, että olen kaikkien saatavilla ja joustan liikaa. Olen yrittäjähenkinen ja jokaisessa työpaikassani olen aina toiminut kuin kyseessä olisi oma yritys. Sitoudun työpaikkaani ja työyhteisööni, ja odotan esimiehiltäni samaa, Tiina miettii.

Tiina on huomannut, että yllättävän moni tekee työtään vain rahasta. Monelle riittää se, kunhan saa laskut maksettua ja ostettua jotain kivaa. Se on Tiinan mielestä surullista.

– Haluan, että minulla on hyvä olla työssäni, saan toteuttaa luovuuttani eikä minua rajoiteta liikaa. En pidä siitä, että joku ns. hengittää koko ajan niskaan. Arvostan sitä, että minulle annetaan vastuuta, minuun luotetaan ja minua arvostetaan. En halua, että työ määrittää kuka minä olen, vaan päinvastoin. Tyyli, jolla luon sisältöä, kuvaa minua – unelmoivaa, mutta maanläheistä, realistista, mutta innovatiivista.

Tällainen Tiinasta tuli isona. Tosin kukaan ei tiedä mitä hänestä vielä tuleekaan, kun aikaa kuluu.

– Vaikka tällä hetkellä nautin elämästäni 33-vuotiaana sisällöntuottajana ja tuotevastaavana, kolmen ihanan lapsen äitinä, voi olla että viiden vuoden kuluttua minut löytää jostain oman yrityksen toimistosta ylläpitämästä ihan erilaista arkea. Annetaan elämän yllättää. Siihen asti aion työn ohella edelleen ammentaa lisäoppeja erilaisten koulutusten avulla ja oppia kollegoiltani.

Vinkiksi oman uransa kanssa kipuileville Tiina antaa seuraavan ohjeen:

– Nykypäivän hektisessä arjessa ja monimuotoisessa työelämässä ei kannata jäädä laakereilleen lepäämään ja odottamaan elämänsä tilaisuutta. Älä pelkää toteuttaa omia haaveitasi, ole rohkea ja anna unelmillesi siivet! Elämä on lyhyt, joten käytä jokainen hetki siihen mitä osaat, mitä haluat tehdä ja minne haluat mennä. Jokaisella työllä on tekijänsä, löydä sinäkin oma paikkasi työelämässä.

 

 

Toimittaja: Riikka Hollo