Uratarinat

Mikä minusta tuli isona – rakennusinsinööri Samuli Vesalainen

29.9.2020 klo 13:02

Samuli Vesalainen ihasteli jo päiväkoti-ikäisenä pihaan kaartavia suuria autoja. Hän haaveili pikkupoikana rekka- tai roskakuskin ammatista, mutta iän karttuessa rakennusala vei voiton.

Samuli Vesalaisen polveileva opinto- ja uratarina on mielenkiintoista kuunneltavaa. Porilainen Samuli on heittäytynyt rohkeasti elämän vietäväksi, ja löytänyt itselleen mielekkään ammatin. Tie ei ole aina ollut helppo, mutta läheisten, kuten perheen ja ystävien tuella, on selvitty vaikeistakin paikoista.

–Isot autot veivät päiväkoti-ikäisenä huomioni ja lisäksi nikkaroin pienestä pitäen kaikenlaista. Naulojen hakkaaminen oli lapsena lempipuuhaani. Myös Legoilla rakentelin paljon. Nikkaroinnin ja rakentelun lisäksi piirsin erilaisia rakennuksia, julkisivuja ja pohjapiirroksia. Arkkitehdin ammatti kiinnosti lukioaikana, mutta opinto-ohjaajan kanssa keskusteltuani hylkäsin ajatuksen. Arkkitehdin työssä tarvittava taiteellinen silmä puuttui, Samuli Vesalainen kertoo.

Kaikki irti armeijasta

Lukion jälkeen Samuli meni armeijaan ja viihtyi siellä vuoden.

Kaikki irti armeijasta, hän ajatteli.

Armeijan jälkeen myös rauhanturvaajan ura kiinnosti, mutta näkökyky muodostui esteeksi suunnitelmille.

–Sain ns. B-miehen paperit, sillä käytin erittäin voimakkaita silmälaseja. Myöhemmin aikuisiällä silmäni operoitiin laserleikkauksella ja nykyään tilanne on toinen, mutta urasuunnitelmani ovat jo ehtineet muuttua. Nuoren miehen haaveet maailmalla kulkemisesta ovat toteutuneet toisella tavalla – esimerkiksi, kun pääsin rakennusinsinöörin opintoihini liittyen Irlantiin, Samuli summaa.

Samuli työskenteli armeijan jälkeen rakennuksilla rakennustyömiehenä, puutavaraliikkeessä ja lopulta noutotukussa maitotaloustuotteiden vastaavana ennen RI-opiskeluja. Noutotukussa hän jatkoi viikonloppuhommia opiskelujen ohessa. Myös geriatrian opinnot Jyväskylän yliopistossa kiinnostivat Samulia, mutta hakemusta hän ei koskaan lähettänyt. Lisäksi farmaseutin ammatti vaikutti kiinnostavalta.

–Armeijassa yksi tupakavereistani opiskeli farmasiaa ja ala vaikutti mielenkiintoiselta. Hain jopa Kuopioon farmaseutin opintoihin, mutta en päässyt. Rakentaminen ja käsillä tekeminen olivat yhä luontaista ja osa minua. Porin aikuiskoulutuskeskuksessa oli alkamassa talonrakentajan koulutus ja kävin haastattelussa, mutta lukiotaustastani johtuen minulle suositeltiin rakennusinsinöörin opintoja, vaikka olisin nimenomaan halunnut talonrakentajaksi, Samuli muistelee.

Urapolku alkaa muodostua

Samuli jatkoi työskentelyä puutavaraliikkeessä ja rakenteli omaksi ilokseen. Ammattikorkeakoulujen haussa hän haki ensihoitajaksi Turkuun, fysioterapeutiksi ja rakennusinsinööriksi Poriin. Rakennusinsinööri tärppäsi ja Samuli pääsi heti valmistuttuaan alan töihin.

–Oli hienoa päästä heti rakennustyömaille töihin. Vuodet työmailla opettivat paljon ja sain toimia hyvin vastuullisissa, ja usein stressaavissakin, pääasiassa työnjohdon tehtävissä. Lähipiirin tuki muodostui stressaavissa tilanteissa erityisen tärkeäksi – ja kävin myös terapiassa, Samuli kertoo.

Työssäjaksaminen onkin yksi Samulin lempiteemoista. Hän peräänkuuluttaa keskustelun ja avoimuuden tärkeyttä työyhteisöissä, sillä kukaan ei pärjää yksin. Myös mahdolliseen syrjintään ja epätasa-arvoiseen kohteluun tulee hänen mielestään puuttua heti.

–Läheisten, esimiehen ja työkavereiden tuki on äärimmäisen tärkeää. Myös hankalista asioista on hyvä puhua ja ongelmatilanteisiin voi näin ollen löytää yhdessä ratkaisuja. Vaikka puhuminen vaatii rohkeutta, se kannattaa, Samuli kannustaa.

Perheenlisäystä ja uusia työkuvioita

Rakennustyömailla työnjohtotehtävissä viettämiensä vuosien aikana Samulille kirkastuivat hyvän esimiehen ominaisuudet. Johtajuus vaatii pelisilmää.

Esimiehen asettuminen samalle viivalle muiden kanssa vaatii Samulin mukaan myös rohkeutta – ja rohkeutta vaatii sekin, että voi olla eri mieltä työkavereiden kanssa niin esimiehenä kuin ihmisenä.

–Arvostan esimiestyössä avoimuutta ja sitä, että asettuu samalle viivalle kaikkien työkavereiden kanssa. Tasapuolinen kohtelu on erittäin tärkeää. Itselleni on käynyt pääasiassa hyvä tuuri esimiesten suhteen ja olen saanut kannustavaa palautetta ja tarvittaessa myös tukea, Samuli kiittelee.

Kun Samuli ja hänen puolisonsa saivat perheenlisäystä, oli aika miettiä myös työkuvioita uudelleen. Rakentaja.fi etsi rakennusalaa tuntevaa sisällöntuottajaa, ja myöhemmin Samuli pääsi myös ammattilaisille suunnatun sivuston tuotevastaavaksi. 

–Tieto lapsen tulosta aiheutti mietintää reissutyön mielekkyydestä ja vaikutuksesta koko perheen jaksamiseen. Se, ja haluni olla läsnä lapseni alkutaipaleella vaikuttivat vahvasti päätökseen jättää reissutyö sivuun. Hakeuduin aivan uuteen työtehtävään kotikaupungissani Porissa. On hienoa päästä hyödyntämään ammatillista osaamistani näin laaja-alaisesti Rakentaja.fi:ssä. Olen saanut aivan uudenlaista perspektiiviä rakentamiseen ja meillä on töissä mahtava porukka. Työni on joustavaa ja koen, että saan toteuttaa ja haastaa itseäni tarpeeksi, Samuli kiittelee.

Työn merkityksellisyys ja asenne

Työn merkitys on Samulille tärkeää, sillä töissä vietetään suurin osa viikosta. Asenne vaikuttaa paljon, mutta parasta on, jos työtehtävä on sellainen, josta aidosti pitää.

–Olen saanut tehdä hyvin erilaisia töitä rakennusalalla eivätkä kaikki työt ole olleet kevyimmästä päästä, mutta asenteella on menty silloinkin. Asenne onkin yksi tärkeimmistä asioista työssä kuin työssä. Siirtymäni rakennustyömailta konttoriin on ollut minulle suhteellisen helppo, sillä hallitsen tietokoneet ja olen avoin uudistumiselle ja asioiden kehittämiselle.

Toki myös Samuli tarvitsi jälleen kerran läheisten tukea uuden edessä – ja työpaikan vaihtoon liittyviä ajatuksia palloteltiin yhdessä puolison, ystävien ja vanhempien kesken.

–Jos on ollut pitkään samassa työpaikassa tai miettii alanvaihtoa / opiskelumahdollisuuksia, kannattaa pohtia, mikä on se asia, joka on ollut tärkeä pienestä pitäen. Itselläni rakentaminen on kulkenut aina mukanani, ja oli jotenkin luontevaa löytää ammatti sen parista. Nuorena on myös hyvä ajatella laajalla skaalalla eri ammatteja ja opintomahdollisuuksia; vain siten voi löytää ne asiat mitkä aidosti kiinnostavat, Samuli vinkkaa.

Tulevaisuuden suunnitelmien suhteen Samuli on aivan yhtä avoin, kuin hän oli armeijaan mennessään. Tulevaisuuden haaveissa siintää oman talon rakentaminen ja mahdollinen yrittäjyys.

–Yrittäjyyskään ei ole poissuljettu vaihtoehto, mutta sen aika ei ole vielä. Rakennusinsinööriksi opiskellessani sain myös tehdä opetustyötä pari vuotta. Opetin vuotta nuorempia opiskelijoita, ja pidin siitä kovasti. Kenties myös tulevaisuudessa voin toimia rakennusalan opettajana jossakin oppilaitoksessa, Samuli pohtii.

Samulin vinkit oman urapolkunsa kanssa kamppaileville:

  • Mieti mitkä ovat juuri sinun kiinnostuksen kohteesi ja suuntaudu niitä kohti.
  • Kokeile rohkeasti erilaisia töitä ja aloja, opiskele, lue ja kouluttaudu.
  • Älä pelkää virheitä, sillä niistä voi oppia.
  • Keskustele ja ole avoin. Asioiden esiintuominen vaatii rohkeutta, mutta se kannattaa.
  • Ota tuki vastaan. On tärkeää osata hakea tukea, kun asiat ovat huonosti. Kun uskaltaa puhua asioista ja pyytää apua, on rehellinen itselleen. Perheen, läheisten ja ystävien tuki on korvaamattoman tärkeää.
  • Uskalla tarttua haasteisiin ja ajatella monialaisesti.
  • Muista, että aina voi kouluttautua uudelleen.
  • Arvosta kaikkea työkokemusta – ja muista, että asenne ratkaisee.