Uratarinat

Mikä minusta tulee seuraavaksi? – Ammattiahdistus koskettaa myös työssäkäyviä aikuisia

Kuvassa Suvi Tuomikoski.

Kun terveys pettää, kun oma työ ei tunnu omalta jutulta tai kun yt-neuvottelut vievät työtuolin alta, on aika etsiä uusi paikka työelämässä. Muutos on mahdollisuus, mutta kyllä se myös ahdistaa. Ammattiahdistus-kirjan kirjoittanut Suvi Tuomikoski tietää, mitä tilanteessa kannattaa tehdä.

Ammattiin liittyvä pohdinta ei ole vain opiskelualaa valitsevien nuorten juttu. Kun maailman tilanne, yhteiskunta, ammatit ja elämäntilanteet muuttuvat, ja kun koulutus yhä harvemmin valmistaa tiettyyn tehtävään, myös työikäiset aikuiset joutuvat pohtimaan – tai saavat pohtia –, millaisiin töihin aikovat seuraavaksi.

– Ei ole enää realismia, että opiskeltaisiin yksi tutkinto ja tehtäisiin samaa työtä koko työuran ajan, Suvi Tuomikoski summaa.

Ei siis ole mikään ihme, että monella on suunta hukassa.

Tuomikoski itse on opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa, ja hänellä on ollut noin 40 erilaista työtehtävää. Ammattiahdistus-teoksen (Basam Books 2022) kirjoittamiseen ja yhdessä Henna Ojalan kanssa tekemäänsä Ammattiahdistus-podcastiin häntä inspiroivat omakohtaiset kokemukset aiheesta.

Nyt Tuomikoski kertoo konstit, joilla ammattiahdistus taittuu.

Ammattiahdistusta kuvaa epämääräisyys

Ammattiahdistus tarkoittaa epämääräistä tunnetta siitä, ettei tiedä mitä on tai mitä haluaisi olla ammatillisesti. Ammattiahdistus voi kohdata missä tahansa työuran vaiheessa ja minkä tahansa ikäisenä. Sitä voi kokea, jos ei tiedä miksi haluaa ryhtyä isona.

Toisaalta ammattiahdistus koskettaa yhtä lailla niitä, jotka tietävät mitä tahtovat, mutta eivät syystä tai toisesta voi harjoittaa ammattiaan. Jos terveydentila muuttuu niin, ettei voikaan enää tehdä entistä työtään, tai jos työ loppuu esimerkiksi yt-neuvottelujen vuoksi, ammatti ahdistaa.

Ammattiahdistus tarkoittaa epämääräistä tunnetta siitä, ettei tiedä mitä on tai mitä haluaisi olla ammatillisesti.

Termi on Suvi Tuomikosken itse kehittämä.

– Ilmiö on hyvin tunnistettava, mutta sitä ei ole aiemmin sanoitettu, ja siltä on puuttunut ääni.

Tuomikoskelta itseltäänkin vei aikaa tunnistaa, mistä ahdistavassa olotilassa oli kyse.

– Tunnistin itsessäni epämääräisen työhön liittyvän olotilan, johon liittyi häpeää ja ulkopuolisuuden kokemusta, mutten saanut kiinni siitä, mitä se mähmä oikein oli, Tuomikoski kertoo.

Ajatukset kirkastuivat, kun hän pysähtyi pohtimaan syitä oloonsa ja alkoi keskustella aiheesta muiden kanssa.

– Olin ajatellut olevani tunteeni kanssa yksin, mutta pian huomasin, että monet muut kokevat samalla tavalla.

Lue myös: Henkilöstöpäälliköksi rekrytoivan koulutuksen kautta

”Mitä työtä teet?” voi olla yllättävän ahdistava kysymys

Uusia ihmisiä tavatessa tai sukulaisten kahvipöydässä puhe kääntyy nopeasti työhön. Jos oma ammatti tai tilanne työelämässä ahdistaa, kysymykset työstä voivat tuntua nihkeiltä. Omaa ammattia ei kenties haluaisi paljastaa ollenkaan.

Tällaisessa tilanteessa Tuomikoski kannustaa pysähtymään omien ajatusten äärelle ja haastamaan totuttuja tapoja.

– Voit esimerkiksi kertoa, mitä teet juuri tällä hetkellä tai millaisia suuntia olet parhaillaan pohtimassa, tai että et vielä tiedä, mitä aiot seuraavaksi ryhtyä tekemään, hän konkretisoi.

– Kaikkea ei tarvitse avata. Pohdi siis jo etukäteen, mitä haluat kertoa omasta työstäsi muille.

Titteli edellä puuhun

Ammattiahdistus voi kohdata myös silloin, jos toteuttaa jonkun muun tavoitteita tai unelmia.

– Jos on päätynyt tiettyyn asemaan, joka ei tunnu omalta, ei ole ihme, että ahdistaa, Tuomikoski sanoo. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos on päätynyt ammattiinsa vanhempien toiveesta tai esihenkilötyöhön vasten tahtoaan.

Tuomikoski kannustaa jokaista rohkeuteen oman näköisen työpolun rakentamisessa.

– Tarvitaan rohkeutta pysähtyä ja miettiä, onko suunta oikea juuri itselle juuri tässä elämäntilanteessa. Ei kenenkään ole pakko ottaa esihenkilöroolia vastaan, vaikka se olisi muiden mielestä arvostettu suunta.

Lue myös: Miten edetä uralla, jos ei halua esihenkilöksi?

Itsetuntemus auttaa rakentamaan oman näköisen uran

Tuomikoski pitää itsetuntemusta avaimena oman näköiseen työelämään. Kun on hyvä itsetuntemus ja tuntee omat arvonsa, tietää mitä haluaa omalta elämältään ja uskaltaa tehdä ratkaisuja sen mukaisesti.

– Pysähdy miettimään, miksi tuntuu tältä. Tunnista, oletko tehnyt valinnat itse vai jonkun muun kehotuksesta, tai koska on yleisesti hyväksyttyä edetä uralla tietyllä tavalla.

Oman näköinen ura tarkoittaa myös sen pohtimista, mikä työn asema ylipäätään on omassa elämässä.

– Meidän pitää lakata arvottamasta muiden uravalintoja. Olennaista on, että toimii itselleen sopivalla tavalla.

Meidän pitää lakata arvottamasta muiden uravalintoja. Olennaista on, että toimii itselleen sopivalla tavalla.

Lue myös: Tunnista vahvuutesi

Ammattiahdistus on eteenpäin ajava voima

Ammattiahdistuksen kokemukseen liittyy negatiivisia tunteita, kuten häpeää ja ulkopuolisuuden kokemusta, mutta ammattiahdistus voi olla myös voima, joka ajaa kohti itselle sopivia ratkaisuja ja omien arvojen mukaista elämää.

– Parhaimmillaan ammattiahdistus voi johdattaa oman näköiseen elämään. Se voi auttaa tekemään valintoja, jotka ovat oman näköisiäsi, itsetuntemuksesi mukaisia, ja löytämään tyytyväisyyden, Tuomikoski kertoo.

Lue myös: Alanvaihto aikuisena

Apua ammattiahdistukseen

Suvi Tuomikoski pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että ammattiahdistuksesta puhuu ääneen jollekulle.

– Jos ajatuksia pyörittää vain itsekseen omassa päässään, vastaukset tuppaavat olemaan aina samoja. Mitä osaan? En mitään, hän konkretisoi.

Tuomikoski kannustaa puhumaan asiasta jollekulle läheiselle, koska läheinen ihminen voi auttaa tunnistamaan vahvuuksia, ja ammattilaiselle, koska ammattilainen voi auttaa näkemään vaihtoehtoja.

 

Lue myös: Työkokeilu – näin käytät sitä taktisesti hyväksesi

Toimittaja: Liina Hurri
Kuvaaja: Tiia Juutinen