Mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisy alkaa jo lapsuudessa.

Jo lapsuudessa alkava mielenterveyden oireilu voi vaikuttaa tulevaan koulutus- ja työuraan, mutta ongelmia voidaan ehkäistä perhelähtöisillä hoitomalleilla. Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella on kuitenkin suuria alueellisia eroja.

Työkyvyttömiksi päätyneillä nuorilla aikuisilla oli usein taustalla lapsuuden ajan vaikeuksia, ja vain harvalle oli suunniteltu psykoterapiaa tai työllistymistä tukevaa kuntoutusta. Joka toisella oli kosketus työelämään viiden vuoden seurannassa, viidesosa työllistyi pysyvämmin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Kelan tutkimuksista.

Mielenterveysongelmat ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja

Vuonna 2015 jäi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle 2289 alle 35-vuotiasta henkilöä, kasvua edelliseen vuoteen oli 160. Nuorten mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä olisi mahdollista ehkäistä lapsiperheille suunnatulla varhaisella tuella ja toimivilla menetelmillä, joissa koulut ja oppilaitokset ovat tiiviisti mukana ja takaamalla mielenterveyspalvelujen saatavuus ja työllistyminen.

Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto ja kuntoutus ovat osa-alueita, joissa Suomella on vielä paljon tehtävää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan pitäisi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ja kestävästi. Syrjäytyminen voi siirtyä sukupolvelta toiselle tai se alkaa usein jo lapsuudessa. Asiakaslähtöistä, ihmisen omia voimavaroja vahvistavaa työotetta tarvitaan kaikissa palveluissa. Erityisesti nuorten kohdalla koulutus-, työllisyys- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sosiaaliturvan tulisi muodostaa ehjä kokonaisuus.

Varhain alkava oireilu voidaan pysäyttää tukemalla koko perhettä

Nuorten aikuisten mielenterveyden tukeminen edellyttää katseen kohdistamista lapsuuteen ja varhaisnuoruuteen. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten käytösoireilu on yhteydessä koulutusuriin ja aikuisiän psyykkiseen hyvinvointiin. Perhelähtöiset hoitomallit ovat tärkeässä asemassa käytöshäiriöiden hoidossa ja osana vahvaa oppilashuoltoa.

Kuntoutustoimenpiteiden jakautumisella on alueellisesti suuria eroja. Ne ovat suurimmillaan kuntoutuspsykoterapian kohdalla Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista 6,2 % oli saanut kehitysvuosiensa aikana jotakin Kelan järjestämää kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä.

Vuosina 1995–2012 valtaosa (58 %) kuntoutuksen kokonaiskustannuksista (40,2 Me) koostui vaikeavammaisen lääkinnällisestä kuntoutuksen kustannuksista. Kuntoutuspsykoterapian osuus oli 19 %, mukaan luettuna harkinnanvarainen psykoterapia. Alueelliset erot kuntoutustoimenpiteiden osuuksissa olivat suurimmat kuntoutuspsykoterapian osalta Pohjois- (16 %) ja Etelä-Suomen (31 %) välillä.

Määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen joka toisella kosketus työelämään

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa seurattiin vuonna 2008 mielenterveyssyistä määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle jääneitä 18–35 -vuotiaita nuoria aikuisia viiden vuoden ajan. Heistä joka toisella oli kosketus työelämään jossain vaiheessa seurantaa, viiden vuoden kuluttua työelämässä oli mukana viidesosa.

Heikommin työllistyivät ne, joilla oli matala koulutustaso, ne, jotka eivät olleet työssä ennen kuntoutustukea sekä ne, joilla oli varhain alkanut psyykkinen sairaus. Vain kolmasosalle oli tehty psykoterapiasuunnitelma ja kolmasosalle työllistymistä edistävä kuntoutussuunnitelma, vaikka nämä edistivät myöhempää työllistymistä.
 

Lähde: Työterveyslaitos ja Kela

 

Kommentit

16

Maikki

Toivottavasti jonain päivänä löytyy tilastoa siitäkin kuinka moni päätyy hoitoon sairaan työpaikan takia, niitä kun meillä riittää pilvin pimein.
4

Yks vaan

Aivan hulluja työpaikka täynnä !! Ja muutoksia ettei pää kestä enää

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.