Työhyvinvointi

Merkityksellisyys ei saa olla työelämän ansa

1.4.2019 klo 4:00

Vaikka työtään rakastaisi kuinka paljon tahansa, ei sen tehtävänä ole vastata elämän kaikkiin tarpeisiin. Todellinen merkityksellisyyden kokemus syntyy kun elämä ja sisäinen minä ovat tasapainossa.

Seinää maalatessa pääsee nopeasti arvioimaan työnsä tuloksia. Aikaansaaminen tuntuu konkreettiselta, kuten maalintahrat hihoissa ja käsissä. Tähän verrattuna tietotyön ongelma on, että se on pääosin näkymätöntä. Kun naputtelee muistiinpanoja päivän kolmannesta palaverista ja on jo kiire seuraavaan, saattaa isompi kuva työn merkityksestä hämärtyä.

Tutkimusten mukaan merkityksellisyyden tunne syntyy kokemuksesta että omasta työpanoksesta on hyötyä ja tehtävät ovat tarpeeksi haastavia. Usein innostuneen ideoinnin katkaisevat kuitenkin pakolliset rutiinit, joita kertyy päivään toivottoman paljon.

Työn merkityksellisyyden korostaminen voi kuitenkin johtaa harhapolulle. Vaikka merkityksellisyys on tärkeää, vielä tärkeämpää on hyväksyä, ettei elämä ole täydellistä. Siksi työhön kuuluu välttämättä myös tylsempiä tehtäviä.  Rutiinit ovat kuitenkin ihmiselle hyödyllisiä, sillä jatkuva luovassa tilassa oleminen on aivoille todella raskasta.

Kokoajan ei tarvitse olla töissä

Toisaalta myös ”unelmatyössä” on vaaransa. Jos uusia ideoita ja kiinnostavia projekteja pyörittää mielessään yötä päivää, on iltaisin vaikea nukahtaa. Samalla myös muut elämän osa-alueet kärsivät.

Mikäli työn tulisi olla koko elämän suola ja sisältö, siitä saatetaan hakea korviketta myös sosiaalisille suhteille ja tunne-elämän tarpeille. Ellei työtä mitenkään erota vapaa-ajasta, on vaikea vetää rajoja niin, että myös elämän muut osa-alueet, kuten perhe ja palautuminen tulevat huomioitua.

Työn merkityksellisyyteen liittyy ajatus itsensä näköisestä elämästä.

Aikaansaamista, ei ajankäyttöä

Moni yritys kuvailee itseään perheeksi, jossa jäsenet täydentävät toisiaan. Pyyteettömästi rakastavan perheen sijaan työpaikka on enemmänkin urheilujoukkue, jonka yhteisiä tavoitteita ajamaan jokainen työntekijä on palkattu henkilökohtaisen osaamisensa takia.

Suorittamisen sijaan tietotyössä tulisikin keskittyä enemmän aikaansaamiseen. Vaikka työstä maksetaan palkkaa tietyn tuntimäärän mukaisesti, ei se välttämättä kerro tehokkuudesta mitään.

Tärkein kysymys on, kuinka ihminen onnistuu itsensä johtamisessa. Hampaat irvessä tekemiseen liittyy usein tunne, että suorittaa jonkun toisen aikataulua, vaikka omalla tyylillään saisi enemmän aikaiseksi.

Usein niin kiire kuin kiireettömyyskin ovat lopulta illuusioita. Jos avaa sähköpostin 15 minuutin sisällä heräämisestä, on hetkessä synkronisoitu jonkun toisen työrytmiin, ja oma hallinnan tunne katoaa.

Harvardin yliopiston tutkimuksen mukaan tärkein motivaatiotekijä tietotyössä ovat pienet onnistumiset, jotka suuremmassa kuvassa kytkeytyvät yrityksen tavoitteisiin. Siksi kannattaakin listata jokaiselle päivälle kolme tärkeintä tavoitetta ja katsoa illalla, kuinka ne toteutuivat. Sen jälkeen voi todeta, että sainhan minä aikaiseksi vaikka mitä.

Vinkit hyvinvointiin ja merkityksellisyyden lisäämiseen:

Uni

Lopeta työnteko ajoissa, niin ehdit rauhoittua ennen nukkumaanmenoa. Työajatuksista irtaantuminen edistää syvään uneen pääsemistä.

Viestintä

Älä anna valtaa teknologialle. Lue sähköpostit vain kolmesti päivässä. Puhelimeenkaan ei ole aina pakko vastata aina heti, vaan voi soittaa myöhemmin takaisin.

Itsetuntemus

Hyväksy persoonallisuutesi ja itsesi. Saat olla omanlaisesi ihminen.

Oma aika

Sitä tarvitaan, jotta voi olla läsnä muille.

Liikunta

Jos ei millään ehdi lenkille tai salille, 10 minuutin kotijumppa on parempi kuin ei mitään.

Armollisuus

Nauti hyvällä omallatunnolla ”huonoista tv-ohjelmista”. Jos koet, että Temptation Island rentouttaa, katso sitä.

Anna Väre