Maailma jälleen valmiiksi ennen joulua - miksi?

Tuttu tunne hiipii esiin viimeistään joulukuun alussa: vuoden vaihde ja joulun pyhät lähestyvät, samoin akuutti tarve saada kaikki työt valmiiksi ennen tätä. Miksi ahdistamme itsemme vuoden lopussa nurkkaan tällä tavalla?

Sama tapahtuu ennen kesälomia: juhannukseksi maailma valmiiksi, ei sen vähempää. Yritysmaailma elää kvartaalien ja puolivuosikkaiden sykleissä ja niin myös työntekijöiden työpöydät täyttyvät asioista, jotka pitäisi näiden syklien sisällä saada valmiiksi.

Ennen vuoden vaihdetta kaikki projektit maaliin, jotta tammikuussa voi aloittaa saman rumban alusta. Onkohan tässä mitään järkeä?
 

Kuormituspiikistä tasaiseen työskentelyyn

Tulostavoitteet ohjaavat tekemistä aika lailla ja juurikin niiden puitteissa monen projektit päättyvät vuoden loppuun. Olisko kuitenkin välillä fiksumpaa jakaa massaa tasaisemmin vuoden ajalle? Kuka vaatii, että kaikki projektit on päätettävä samaan aikaan? Voisiko osan jaksottaa tasaisemmin?

Nyt monella suurin työn kuormitus tapahtuu juurikin ennen lomia, kesää ja joulua, jolloin työntekijöiden hyvinvointikin kyykkää. Luterilaisen suorittajan on toki kiva lähteä lomalle kun työt ovat hyvissä kantimissa, mutta itse asettamamme aikataulutavoitteet ruoskivat usein aivan turhaan ja liikaa viimeistelemään asioita kiireellä ja kovassa stressissä. Ehkä tuloksetkin olisivat paremmat, jos koko maailmaa ei tarvitse saada valmiiksi 31.12.

Ja entäpä alkuvuosi sitten, usein takki on aivan tyhjä edellisvuoden jälkeen ja koko uusi vuosi kunnolla suunnittelematta. Kuka jaksaa miettiä tulevia töitä kun edellisetkin ovat vielä kesken ja paine viimeistelylle on kova. Ehkä ensi vuoden suunnitelmat voisi tehdä eri tavalla?