Työttömyys kuriin ja työ kannattavaksi! Paljon puhuttanut hallitusohjelma sisältää isoja lupauksia työllisyyden kohentamiseksi. Pyysimme Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososta arvioimaan, kuinka hallitus on tavoitteissaan onnistunut.

Juha Sipilän johtama hallitus näkee työllisyyden parantamisen tärkeimpänä lääkkeenä valtion kasvavaan velkaan ja kassavajeeseen. Hallitusohjelman tavoitteena on luoda 110 000 uutta työpaikkaa, jotka nostaisivat työllisyysasteen 72%:iin. Tähän pääsemiseksi hallitus on lupaillut muun muassa kilpailukykysopimusta, kannustinloukkujen purkamista ja tukea yrittäjyyteen. Käytännössä muutokset ovat tuoneet runsaasti leikkauksia työttömyysturvaan sekä julkisiin menoihin ja -palveluihin.

– Hallitusohjelmaan kuuluu pieniä yksittäisiä toimia monella rintamalla, ja siksi kokonaisuutta on hieman vaikea hahmottaa. Yksittäisten muutosten vaikutukset jäävät kuitenkin pieneksi enkä usko niillä päästävän tavoitteisiin. Tähän mennessä hallitus on selvästi jäljessä ykköstavoitteessaan valtion velkaantumisen pysäyttämisessä, Kosonen arvioi.

Leikkauksilla painetta työnhakuun

Kulujen karsimiseksi leikkauksia on tehty niin työttömyysturvasta, koulutuksesta kuin lomapäivien tuplapalkastakin. Työllisyys- ja työttömyysrahoista häviää kaikkiaan 155,5 miljoonaa euroa.

– Tutkimusten mukaan työttömyysturvan leikkaaminen kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan. Ansiosidonnaiseen päivärahaan kohdistuva 100 päivän leikkaus välittää signaalia, että uutta työtä on ryhdyttävä etsimään heti, sen sijaan että voisi ensin lomailla aikansa.

Kososen mukaan työttömyysturvan leikkauksissa tulisi huomioida, että työmarkkinoilla on paljon kilpailua ja talous on kyntänyt vuosia syvässä pellossa. Ansiosidonnaisen ajatuksena on turvata työnsä menettäneiden toimeentulo, jotta he ehtisivät hakea koulutustaan vastaavaa työtä ilman taloudellista paniikkia. Esimerkiksi yliopistokoulutuksesta tehdyt leikkaukset voivat johtaa henkilövähennyksiin, joiden myötä ihmisten voi olla vaikea löytää osaamistaan vastaavaa työtä. Jos työnhaku pitkittyy, on mahdollista, että korkeakoulutetuista kasvaa uusi pitkäaikaistyöttömien joukko jo olemassa olevien lisäksi.

Tarvitaan lisää ponnahduspaikkoja

– Pitkäaikaistyöttömyys on kasvava ongelma, jonka ratkaisemiseksi ei ole löydetty viisasten kiveä. Hallitus on leikannut paljon julkisen sektorin palveluista. Työllisyysrahoista ja TE-keskusten resursseista tehdyt leikkaukset tarkoittavat sitä, että työllistyminen vaatii työttömältä yhä enemmän oma-aloitteisuutta ja hyviä työnhakutaitoja. Tilanne on erityisen vaikea niille, joiden CV:tä ja osaamista pitkä työttömyys on arpeuttanut. Monella on myös liian ruusuinen kuva osaamisestaan, vaikka oma tuottavuus ei välttämättä vastaa alan palkkatasoa.

Yhtenä ratkaisuna Kosonen pitää julkisen sektorin työpaikkoja, jotka aktivoisivat työelämään ja toimisivat ponnistuslautana laajemmille työmarkkinoille. Tämä kuitenkin vaatisi valtion tulojen kasvattamista esimerkiksi verotuloilla kevennysten sijaan.

– Hallituksen veropolitiikka on ollut todella passiivista. Tuloverojen kevennys ei tuo merkittäviä säästöjä työntekijöille tai näy erityisenä ostovoiman kasvuna, mutta pienentää merkittävästi valtion tuloja. Myös pientuloisten kannustusloukkojen purkamisessa ja lasten päivähoitomaksujen jakamisessa olisin toivonut rohkeampaa rakenneuudistusta.

Lasten kotihoidon vaikutuksia vanhempien työuriin tutkitaan parhaillaan työelämän muutosta ja rakenneongelmia tarkastelevassa, Suomen Akatemian rahoittamassa Taidot työhön -hankkeessa.

Talousnäkymät paranevat hieman ensi vuonna

Ensi vuonna taloustilanteessa on odotettavissa pientä kohentumista joko hallituksen toimien ansiosta tai niistä huolimatta. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi talouden kasvavan 1,3%, mikä mukailee muun Euroopan tilannetta. TEM puolestaan ennustaa työllisyysasteen nousevan ensi vuonna 69,2 %:iin.

Tilanteen kohentamiseksi hallitus näkisi työttömät mieluummin yrittäjinä kuin työnhakijoina. Yksinyrittäjälle suunnatun tukipaketin ajatuksena on madaltaa kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatuen starttirahan tai verokannustimien avulla. Kososen mukaan keinot eivät välttämättä kannusta yrittäjyyteen. Esimerkiksi kampaajalle yrittäjyys perustuu oman osaamisen myymiseen eikä siihen välttämättä kuulu halua laajentaa toimintaa.

– Suomen yrittäjämäärä on moniin maihin verrattuna varsin alhainen. Olisi hyvä pohtia miksi. Vahvan itseluottamuksen lisäksi yrittäjä tarvitsee pääomaa, sillä harva yritys tuottaa heti tulosta ja yrittäjälle sosiaalietuuksien säilyttäminen on todella vaikeaa. Verotuksen ja sosiaaliturvan tulisi olla sellaista, että se mahdollistaisi yrityksen kasvun ja myös kannustaisi siihen.

 

Anna Väre