Helsingin yliopiston CoPassion-seminaarissa pohdittiin myötätunnon vaikutusta työelämässä. Hyvä uutinen yrityksille on, että tunnetaitojen ja myötätunnon kehittäminen parantavat niin tulosta kuin hyvinvointiakin.

Myötätunto on pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista. Helsingin yliopiston järjestämässä CoPassion-seminaarissa esiintynyt psykoterapeutti Maaret Kallio kertoo esimerkin parin vuoden takaa, jolloin hän oli joutunut sairaalaan vakavan sairauden vuoksi. Kun hän soitti vuodeosastolta äidilleen, äiti totesi vain: tyttäreni, sinulla on nyt ollut todella vaikeaa.

Äidin sanat eivät pyrkineet piristämään tai kannustamaan, mutta ne kiteyttivät myötätunnon syvimmän olemuksen: minä kuuntelen sinua ja olen tässä kuin tarvitset. Myötätunto on lempeyttä, johon kuuluvat empatia, armollisuus ja myös anteeksi antaminen. Sen avulla

Kallio painottaa kuitenkin, että myötätuntoa muita kohtaan voi harjoittaa vain olemalla ensin armollinen itselleen.

Myötätunto rakentaa luottamusta

Bisnesmaailmassa myötätunnosta puhutaan harvakseen, vaikka luontainen tarpeemme tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi vaikuttaa myös työpaikalla. Työ on mielekästä, kun siitä saa kiitosta ja jokainen kokee työyhteisön hyväksyvän hänet omana itsenään.

Tunnetaitoja kannattaisi harjoitella enemmän, sillä seminaarissa esitellyn CoPassion-tutkimuksen mukaan myötätunnon kehittämisestä on selvää hyötyä. Teologisen tiedekunnan tutkijoiden yhdessä viiden suomalaisyrityksen kanssa toteuttaman tutkimushankkeen mukaan myötätunto rakentaa luottamusta sekä parantaa vuorovaikutusta ja hyvinvointia merkittävästi. Osallistujat kokivat, että heillä on merkittävä vastuu niin omasta kun toistensakin hyvinvoinnista.

Siinä missä työntekijät hyötyvät myötätunnosta tiimityössä ja yhteisön keskeisissä suhteissa, yrityksen ja esimiesten näkökulmasta myötätunto tarkoittaa yhdenvertaisuutta, kuuntelemista ja kohtaamisia edistävää työympäristöä. Haasteena on löytää aikaa keskustelulle ja työntekijöiden kuuntelulle myös kiireen keskellä.

Tunnetaidot kehittyvät vapaaehtoistyössä

Tehokkaimmin myötätuntoista asennetta voi harjoittaa auttamalla muita ja tarjoamalla heille pyyteetöntä läsnäoloaan. CoPassion-hankkeen tutkija Anna Seppäsen mukaan pro bono -toimintaan osallistuneiden työntekijöiden motivaatio kasvaa sen mukaan, kuinka paljon heidän teoillaan on merkitystä. Muiden auttaminen on motivaation kannalta huomattavasti tärkeämpää kuin se, miten tekeminen vaikuttaa yrityksen mediakuvaan tai -näkyvyyteen.

Seminaarissa jaettiin kokemuksia myötätunnosta myös osallistujien kesken. Yleisön joukossa istuva sairaanhoitaja kertoi, kuinka hän työskenteli aiemmin Marian sairaalassa. Työpaikalla oli tapana käydä läpi kaikkien kuulumiset ja jakaa sitten työtehtävät jokaisen kantokyvyn mukaan, sen hetkinen elämäntilanne ja mahdolliset murheet huomioiden.

Toinen esimerkki myötätuntoharjoituksesta löytyi pankkialalta, jossa pankkitoimihenkilöt tarjosivat apuaan raha-asioiden hoitamiseen maksuvaikeuksiin joutuneille nuorille.

Auttamalla nuoria he oppivat ymmärtämään heidän tilanteitaan ja osasivat myöhemmin paremmin neuvoa asiakkaitaan omissa tehtävissään.

Jokainen voi miettiä, miten omaa osaamista tai taitoja voisi käyttää muiden hyväksi.

Arjessa myötätunto koostuu pienistä teoista, sitä voi olla kosketus, hymy tai auttaminen raskaiden kantamusten kanssa. Kätevin tapa arkisen myötätunnon vahvistamiseen on kysellä toisen kuulumisia ja sen jälkeen kuunnella ihan oikeasti.

Lue lisää CoPassion-hankkeesta: http://blogs.helsinki.fi/copassion/

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.