Huomio

Valitettavasti työpaikkailmoitusten näyttämisessä sivustolla on nyt ongelmia. Pahoittelemme tilannetta!

Oikotie Työpaikat
Työkyöpeli

Läsnä olemisen haaste etäpalavereissa

8.6.2020 klo 11:28

Aika monella luureista tai korvanapeista on tullut vakiovaruste työpäivään tämän kevään aikana, kun päivät koostuvat yhä enemmän erilaisista virtuaalisista palavereista. Millä taata läsnäolo ja osallistuminen etäpalavereissa, kun toisia ei näe ja houkutus puuhailla jotain aivan muuta kasvaa palaveriputkien aikana?

Luurien takana, ilman kuvayhteyttä muihin palaverissa olijoihin, on helppo harhautua puuhailemaan jotain aivan muuta kuin mitä agendalla oli. Kun kukaan ei näe, palaverin aikana voi hyvin hoitaa sähköposteja ja muita töitä – näppärää, etenkin jos käsiteltävä aihe ei ihan liippaa itseä. Mitä tämä aiheesta toiseen hyppiminen ja valikoiva keskittyminen tekee kyvyllemme olla läsnä ja osallistua, jos kuukausitolkulla roikumme luureissa kuuntelemassa puolella korvalla ja samalla teemme aivan jotain muuta? Ei ehkä kovin hyvää.

Palaverikulttuurin valuvika korostuu etänä

Mitä väliä tällä oikein on, voi joku kysyä, sillä kyllähän ennen massiivista etätyön yleistymistä palaverieissa on hoidettu muita asioita palaverin kustannuksella: naamat ruuduissa ja näppäimistö kuumana työt ovat jatkuneet huolimatta siitä, että kollegalla olisi jotain ihan tärkeääkin sanottavaa. Onko palaverikulttuurimme karannut lopullisesti käsistä etätöissä? Onko kollegoita mahdollista saada enää keskittymään mihinkään pidempiä aikoja kun viimein palaamme takaisin fyysisiin kohtaamisiin? 

Monella työpaikalla on hyviä sääntöjä palavereihin: agendat pitää olla kunnossa ja tiedossa, palavereilla vetäjä ja ajoissa tulisi ilmestyä paikalle, ei läppäreitä tai puhelimia palavereihin. Läppäreiden kieltäminen etäpalavereissa on tietenkin sula mahdottomuus, joka johtaa edellä kuvattuun tilanteeseen: tilaisuus tekee varkaan ja huomio harhautuu kotitoimistolla nopeasti muihin aiheisiin palavereiden aikana. 

Tilaisuus tekee varkaan

Etänä työskentely mahdollistaa myös "hyvät" tekosyyt tilanteisiin, joissa oma keskittyminen palaverissa on herpaantunut ja pitäisikin yhtäkkiä vastata kollegan kysymykseen: aina voi vedota siihen, että linja pätki, ei kuullut, lapsi häiritsi keskittymistä tai joku muu teknologinen haaste esti osallistumisen. Tunnusta pois, olet tehnyt niin itsekin, eikö?

Ehkä ratkaisu tähänkin palaveripulmaan löytyy kaiken alkulähteiltä: miksi osallistua palaveriin, jos se on itselle aivan turha, eikä edellytä keskittymistä? Voisiko palaveri olla lyhyempi, paremmin valmisteltu ja paikalla olla vain ne, joiden on pakko, jotta esimerkiksi päätöksiä voidaan tehdä? Olemmeko päätyneet palavereiden mustaan aukkoon, josta pois päästäksemme viimeinkin niitä hyvien palavereiden kultaisia sääntöjä kannattaisi noudattaa?

Pystytkö sinä keskittymään etäpalavereissa vain käsillä olevaan asiaan, vai harhailetko muihin töihin? Jos pystyt, jaa toki vinkkisi onnistumiseen muillekin!