Työttömyyden pitkittyessä tärkeitä ovat päivärytmi ja vertaistukea tarjoavat sosiaaliset kontaktit. Keskusteluavusta on hyötyä sekä ongelmien ratkaisemisessa että oman osaamisen markkinointikärkien löytämisessä.

– Viime vuoden aikana kävin seitsemässä (!) työhaastattelussa saamatta ainuttakaan työpaikkaa. En enää jaksa uskoa työllistymiseeni, kyllä minussa täytyy jotain "vikaa" olla, kun aina käy näin ja jokainen hylkääminen tuntuu edellistä pahemmalta, kirjoittaa Kypsä työtön verkon keskustelupalstalla, eikä hän ole yksin.

Viimeisen vuoden aikana työttömyysajat ovat pidentyneet ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuodesta 2012 merkittävästi. Toukokuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 125 000, mikä on 19 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Työnhaku vaatii aktiivisuutta, mutta jos hakemuksiin ei pitkäänkään ajan jälkeen kuulu vastausta, kuntoutusylilääkäri Raija Kerätär kehottaa hakemaan apua TE-palveluiden työnhakuvalmennuksesta tai kääntymään osaavan tuttavan puoleen. Toinen ihminen voi löytää uuden näkökulman siihen, kuinka omaa osaamista kannattaisi tuoda esille. Osaamista voi hankkia myös työttömyyden aikana ja kaikki omatoiminen opiskelu tai muut hyödylliset kokemukset on hyvä listata CV:seen aktiivisuuden osoittamiseksi.

Sosialisoi vaikka puoliväkisin

Kun työttömyys pitkittyy, on tärkeää säilyttää päivärytmi mahdollisimman normaalina. Nousta aamulla, pukeutua ja ulkoilemassa. Myös kaupassa käynti ja muut arkiset toimet pitävät yllä päivärytmiä.

– Koska ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen ja kaipaa kontakteja, kannattaa pitää yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin vaikkei aina huvittaisikaan. Myös vertaistuen löytäminen ja asioista puhuminen on oman jaksamisen kannalta hyväksi.

Kerätär on toiminut liki 20 vuotta työterveys- ja kuntoutuslääkärinä ja nähnyt monenlaista työttömyyttä. Tänä keväänä hän väitteli tohtoriksi väitöksellä, joka tarkasteli työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointia. Väitöksessä selvisi, että mielenterveyshäiriöt ovat yhä useammin usein syy työttömyyden pitkittymiseen.

– Työttömyyden aiheuttama häpeä, alhainen omanarvontunto ja syyllisyys altistavat ihmisiä masennukselle, paniikkihäiriölle ja muille mielen ongelmille. Toisaalta niiden olemassa olo saattaa myös estää työelämässä menestymistä ja siten luoda pohjaa työttömyydelle ja negatiivisille tunteille.

Nuorten vaikeudet lisääntyvät

Erityisen huolissaan Kerätär on oppimisvaikeuksista kärsivistä nuorista, jotka valmistuvat kouluista mukautetuin vaatimuksin. Koska vastaava mukauttaminen puuttuu työelämästä,

ei hankittu osaaminen usein riitä työllistymiseen. Sama kohtalo koskee koulunsa syystä tai toisesta keskeyttäneitä nuoria, joita nykyään on yhä enemmän. Koulun jälkeen nuori tippuu helposti turvaverkon ulkopuolelle.

Pitkäaikaisesta työttömyydestä puhutaan, kun työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden. Jos jakso pitkittyy, alkaa työn merkitys identiteetin määrittäjänä vähentyä. Esimerkiksi Suomi 24 -keskustelupalstalla kirjoitetaan asiasta paljon. Monen kokemus on, että työttömyyden pitkittyessä harrastukset ja muut oman elämän rutiinit alkavat täyttää elämää niin, ettei työ enää tunnu merkitykselliseltä.

– Tunteessa on usein kyse psykologisesta puolustuskeinosta, jolla ihminen selittää tilannetta itselleen. Moni on voinut saada työelämässä niin huonoja kokemuksia, ettei uskalla ottaa riskiä itsensä uusista loukkauksista tai epäonnistumisista. Pitkäaikaisia traumoja voivat vaikuttaa esimerkiksi kiusaaminen, konfliktit tai vakava uupuminen. Jos työ tuntuu vaativan enemmän kun itse jaksaa antaa, voi tulla tunne, ettei se sovi itselle ollenkaan.

Kerärttären mukaan uskon menettäminen on askel kohti syrjäytymistä. Siksi ei pidä jäädä vaikeassakaan tilanteessa yksin ja antaa yksinäisyyden syödä itsetuntoa puhki. Olipa tilanne miten hankala tahansa, kannattaa siitä puhua terveysalan ihmiselle tai luotetulle läheiselle.

”Liikkeelle vaikka mikä olisi”

Kemijärveläinen Jorma Kerkelä, 59,  aloitti uransa autokorjaajana ja työskenteli sen jälkeen kahdeksan vuotta automyyjänä kunnes toiminta yrityksessä päättyi. Tämän jälkeen Kerkelä ilmoittautui yrittäjäkurssille ja työllisti itsensä karaokeisäntänä tehden 1200 keikkaa kuudessa vuodessa. Kun työttömyys sen jälkeen iski, Kerkelä koki käyneensä vuoden aikana elämän reunalla.

– Siinä vaiheessa kun päivät koostuivat pirtin lämmittelystä, lumitöistä ja pienestä lenkkeilystä, ajatukset muuttuivat aika synkäksi ja kaljapurkista tuli kaveri. Silloin koin, että vastaan kannattaa ottaa mikä pätkä tahansa, sillä mielenterveyttä ei voi mitata rahassa. Vaikka työstä saisi saman palkan kun tekemättä mitään, työ tuo päivään ryhtiä ja samalla voi hyvin saada jalan oven väliin.

Pian niin kävikin, mutta parasta oli, että sairaalassa tehdyn työkokeilun jälkeen Kerkelä löysi ammatillisesti täysin uuden maailman.

–Sydämeni aukesi ihmisten auttamisesta. Pian sairaalapätkän jälkeen sain SPR:ltä työtarjouksen paikalliseen pakolaiskeskukseen. Minut palkannut johtaja sanoi, että ikää tärkeämpää on, että on kokemusta. Aistin ilmassa paljon turhautumista kun pakolaiset joutuvat odottamaan päätöksiään. Kun yhteistä kieltä ei ole, minä halaan.


Anna Väre

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.