Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä jatkoi kasvuaan heinäkuussa 2015 lähes samalla nopeudella kuin viime vuonna. Korkeakoulutettuja työttömiä oli kesällä 2015 yhteensä 57 026. Lisäystä vuotta aikaisempiin lukemiin oli 13,8 prosenttia eli 6909 henkilöä.

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 28 685 ja ylemmän tutkinnon suorittaneita 25 168. Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä yhteensä 1828 henkilöä. Kaiken kaikkiaan toukokuussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 357 606 eli 9,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luvuissa ei ole mukana lomautettuja.

Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa hitaammin

Vastavalmistuneiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä kasvaa edelleen aiemmin valmistuneita korkeakoulutettuja hitaammin. Heinäkuun lopussa työttömänä oli 5222 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä, mikä on 9,7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Ylemmältä korkeakouluasteelta vastavalmistuneiden osalta työttömien määrä oli jopa laskusuunnassa reilun puolen vuoden ajan, mutta helmikuusta alkaen määrä on taas kasvanut. Vastavalmistuneiden työttömien määrä kaikenkaikkiaan oli toukokuun lopussa 21 748 henkilöä.

Laaja ilmiö

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu on pitkään jatkunut ja laaja ilmiö. Esimerkiksi viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömien määrä on kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla nyt suurempi. Kokonaisuutena tarkastellen korkeakoulutettujen työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen, finanssikriisistä alkaneen heikon taloussuhdanteen aikana. Voimakkain työttömyyden kasvuvaihe korkeakoulutetuilla alkoi kuitenkin vasta vuonna 2012, taloustaantuman toisessa vaiheessa.

Verrattaessa työttömien määrää kunkin koulutusasteen ja -alan työvoiman määrään, korkeakoulutettujen tilanne näyttää valoisammalta. Pelkistetysti sanottuna: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi riski olla työttömänä. Koulusalakohtainen vaihtelu on suurta. Laskelman mukaan vuonna 2014 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,1-6,3 prosentin luokkaa. Tutkija-asteella osuus oli neljä prosenttia.  Koko työvoiman osalta työttömien osuus oli vastaavan laskelman mukaan 11,5 prosenttia.

Korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu näkyy kaikilla Akavan jäsenliittojen edustamilla koulutusaloilla. Määrälliset muutokset ovat suurimpia isoilla koulutusaloilla, joilla myös työttömiä on paljon. Insinöörejä oli toukokuun lopussa työttömänä 7 204 henkilöä (määrän kasvunopeus +11 %), tradenomeja 4669 (+22 %), filosofian maistereita (hum.) 4402 (+15 %) ja diplomi-insinöörejä 3092 (+11 %). Työttömien insinöörien ja diplomi-insinöörien määrän kasvunopeus on viime kuukausien aikana hieman hidastunut.

Työttömyyden suhteellinen kasvu on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut nopeaa esimerkiksi tohtoreilla (+23 %), tradenomeilla (+22 %), sekä valtio-, yhteiskunta-, tai hallintotieteellisen alan maistereilla  sekä sosionomeilla ja sosiaalialan amk:lla (+20 %). Myös työttömien agronomien sekä maatalous- ja metsätieteiden maistereiden, lääkäreiden sekä hammaslääkäreiden määrä on kasvanut nopeasti, vaikkakin työttömien määrä näillä aloilla on edelleen verraten vähäinen.

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon

Pitkäaikaistyöttömien määrä on taloustaantuman pitkittymisen vuoksi kasvanut reilusti. Tämä pätee erityisesti korkeakoulutettuihin. Heinäkuun lopun tilanteen mukaan työttömistä tutkija-asteen suorittaneista jo 36 prosenttia eli 659 henkilöä oli ollut työttömänä yli vuoden. Työttömistä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista pitkäaikaistyöttömiä oli 28 prosenttia eli 7 444 henkilöä ja alemman korkeakouluasteen suorittaneista  26 prosenttia eli 7 583 henkilöä. Keskimäärin 28 prosenttia työttömistä korkeakoulutetuista oli ollut heinäkuun lopussa työttömänä jo vähintään vuoden.

Lähteet: TEM, työnvälitystilasto; työttömät työnhakijat, ei lomautettuja

Vastavalmistuneiksi tilastoissa luetaan ne henkilöt, joiden valmistumisesta on kulunut korkeintaan vuosi.

Laskelmassa työttömien työnhakijoiden määrää tarkasteluvuonna verrataan kyseisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneen työvoiman kokonaismäärään edellisvuoden lopussa. Työttömien määränä käytetään vuosikeskiarvoa joka on laskettu työministeriön työnvälitystilaston kuukausitiedoista. Mukana ei lomautettuja. Työvoiman määrä perustuu Tilastokeskuksen koulutusrekisterin tietoihin.

Akava