Työkyöpeli

Kolme asiaa, jotka tekevät sinusta ääliön

1.10.2019 klo 4:00

Tingimme jopa päivittäin perustarpeistamme ja puramme siitä syntyneet aggressiot ympäristöömme.

Me osaamme kaikki olla ajoittain kireitä, tylyjä ja itsekkäitä urpoja. Asiat ovat ihan hyvin, jos tämä ei ole asioiden vallitseva tila.

Arki nakertaa jaksamista ja kiristää pinnaa. Arjessamme on paljon asioita, jotka vaikuttavat käytökseemme välittömästi. Suhtaudumme ärtyisyyteen ja ”oikeuteemme” olla äkäinen usein jopa suojelevasti. Oloni ei ole optimaalinen, niinpä olen oikeutettu äyskimään, tiuskimaan ja törttöilemään. Entäpä jos itse aiheutat epämukavan olosi?

On toki paljon asioita, joiden kulkuun emme voi arjessamme vaikuttaa. Stressaavia ja turhauttavia asioita, joita on vain siedettävä. Mutta ollaanpa rehellisiä, moni asia joka aiheuttaa kiukkua, on ihan itsemme hallittavissa.

Minimoidaan siis seuraavat perusongelmat pois pollaa kiristämästä:

Kiire

Kiire, jopa vain sen tuntu polttaa pinnan alta aikayksikön. Asiat kasaantuvat vuoriksi, paniikin väreet sumentavat ajatukset ja ärtymys ottaa vallan. Kiireen aiheuttama aggressiivisuuden tunne syntyy nopeasti. Se on pinnan alla väreilevää kireyttä, joka hulmahtaa helposti vihaisuudeksi. Varsinkin, jos syy on jossain muussa kuten vitkastelevassa päiväkotilaisessa tai jumittavassa liikenteessä.

Aamu voi sujua ihan kivasti, kunnes jämähdät kymmeneksi minuutiksi pukemaan ja riisumaan talvihaalaria vastentahtoisen vekaran päälle, jonka ”peppuvaossa olevat pikkuhousut sattuvat ihan hirveästi ja sukan kantapää on vinossa!” Vaikka samainen tyyppi vietti iloisesti koko edellispäivän kalsarit väärinpäin ja täydet vessapaperirullat paidan sisällä.

Uhriutumisen tunne raivostuttaa pikana ja pyhästi. Pian saan huutia myöhästymisestä eikä se ole minun vikani!

Nyt on pakko alleviivata ihan itseänikin varten; jos kymmenen minuutin viive lapsen tai liikenteen vuoksi saa minut myöhästymään, olen jo valmiiksi liian myöhään liikkeellä. On minun vastuullani huomioida muuttujat, kun olen tekemisissä näin arvaamattomien voimien kanssa. Jos saan mielenrauhaa vajaan vartin aikaisemmasta heräämisestä, miksi en tekisi niin?

Työkiireeseen ei välttämättä voi vaikuttaa, mutta sisäistä silti sen vaikutukset. Hyvin usein kiireen tunne on paljolti asenteesta ja omasta organisoinnista kiinni. Mistä tekijöistä kiire johtuu ja voitko itse vaikuttaa sen syntyyn?

Nälkä

Käsi kattoa kohti, kuinka moni syö säännöllisesti pitkin päivää? Itse en tunne ketään, joka ei joskus skippaisi aamiaista tai lounasta.

Nälkäraivo hiipii hitaamin kuin kiirekriisi, ja on hiukan ihmisestä riippuen joko rajumpi tai miedompi. Erään ystäväni oikein herttainen mies taantuu nälissään uhmaikäisen taaperon tasolle ja soittaa töistäänkin ystävälleni sadattelusoittoja, ettei purkaisi oloaan kollegoihin.

Nälän aiheuttamia mielialamuutoksia ei välttämättä tunnista, vaikka ne ovat päivittäisiä. Kun tiedostat, että jotain pitäisi pureksia noin 3-4 tunnin välein, voit helpommin erottaa nälkäraivon.

Muista, että epäsäännöllinen syöminen vaikuttaa myös ruoansulatukseen, painonnousuun sekä lihasten ja aivojen toimintaan. Et toimi nälissäsi millään tasolla optimaalisesti.

Yllättävän moni muuten kittaa kahvia näläntunteeseen ja ihmettelee sitten ylivireää, epämukavaa ja vihamielistä oloaan.

Väsymys

Jep, itsestäänselvin ja ehkä lyhimmän pinnan aiheuttava puutos – unenpuute. Väsymys voi johtua monesta asiasta, usein elämäntilanteesta tai sairauksista. Aika usein se silti johtuu ihan siitä itsestään, liian vähäisestä ravitsevasta unesta - lyhyistä yöunista tai huonosta unenlaadusta.

On paljon tilanteita, joissa emme voi itse vaikuttaa nukkumiseemme. Kun voimme, siihen kannattaa oikeasti panostaa.

Illalla on kiva valvoa aivoja rentouttavan ohjelman parissa ja vielä sängyssä lukaista somemaailman välttämättömät kuulumiset. Miksi sitä väsyneen päivän jälkeen aina virkistyykin ruudun äärellä?

Laitteiden kirkas, sininen valo virkistää ihan tutkitusti ja estää unihormoni melatoniinin eritystä. Jännä kyllä, tämä ei tunnu toimivan päivisin, mutta illalla sitäkin tehokkaammin.

Viikonloppuisin täytyy nollata, tehdä kaikki tekemättömät kotityöt, kerätä kokemuksia ja ja ja... Entä jos joskus panostaisi lepoon? Varastoon ei voi nukkua, mutta univelkaa voi kuitata pidemmillä unilla.

Joskus väsymystä saa taltutettua, kun hyvän unen pistää prioriteeteissään korkeammalle. Laadukas uni vaikuttaa kehossamme aivan kaikkeen ihon uusiutumisesta lähtien. Työelämässä se näkyy erityisesti keskittymiskyvyssä, tarkkaavaisuudessa, mielialassa, reaktionopeudessa ja muistissa.

Satu Varjonen on äiti ja freelancer-kirjoittaja, jolla on vankka tausta keikka- ja asiakaspalvelutyöstä.