Suomalaiset tienaavat keskimäärin reilut kolme tonnia, joskin tilastoja hajottavat pienen johtoeliitin korkeat palkat. Tilastojen mukaan suomalaisten palkansaajien taloudellisesti paras ajanjakso sijoittuu 40 vuoden kohdalle.

Suomalaisten keskipalkka on 3368 euroa, kertoo Tilastokeskuksen viime viikon lopussa julkaisema palkkarakennetilasto vuodelta 2016. Tilastossa on huomioitu julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajat jotka työskentelevät yli viiden hengen organisaatioissa.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkosen mukaan luku ei silti kerro koko totuutta, sillä lukuun vaikuttavat paljon tienaavien johtajien tulot ja muut korkeat ääripäät.

– Tilastojen todellista keskiansiota on vaikea hahmottaa, sillä kokoaikaisista palkansaajista 63 prosenttia ansaitsee keskiarvoa vähemmän. Tätä selittää se, että tiettyjen ammattien suuret kokonaisansiot nostavat keskiarvoa, Pehkonen sanoo.

Palkkahuipulla johtajat ja lääkärit

Korkeimmat keskiansiot kuukausipalkkaa nostavista palkansaajista ovat työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajilla, joiden keskiansiot nousevat 8870 euroon kuukaudessa. Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston huipulla ovat erikoislääkärit, joiden palkka on reilut 7000 euroa kuukaudessa.

Kokoaikatyötä tekevien palkansaajien yleisin kokonaisansio oli 2500 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Valtaosa palkansaajista sijoittui kuukausituloineen 2500–2599 euron välille. Tyypillisiä ammatteja tässä luokassa ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja ja rakennustyöntekijät.

Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan ohella lisät, ylityöansiot ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Suurimpiin mediaaniansioihin ylsivät viime vuonna kokoaikaisista palkansaajista nelikymppiset. 40–44-vuotiaiden ikäryhmässä mediaanitulot olivat 3267 euroa kuukaudessa.

– Tätä selittää erityisesti se, että nelikymppiset työskentelevät muita useammin asiantuntija- ja johtotehtävissä. Vaikka eri alojen palkkatasojen nousussa ei näy merkittäviä eroja ovat asiantuntijoiden ja erikoisasiantuntijoiden palkat nousseet hitusen muita reippaammin ja samalla asiantuntijoiden kysyntä on monella alalla lisääntynyt.

Asiantuntijoiden kysyntä kasvussa

Vuodesta 2010 asiantuntijoiden palkat ovat nousseet noin 12 %. Suurimmat korotukset näkyivät johtajien palkoissa, joissa nousua on vuodesta 2010 tapahtunut noin 20 %.

Samaan aikaan johtajien määrä on Pehkosen mukaan kuitenkin vähentynyt.

– Yleisesti ansiotulojen kehitys on viime vuosina ollut hidasta ja ostovoimaan suhteutettuna eli elämisen kustannuksiin rinnastettuna palkannousu on ollut nollan tuntumassa.

Palkkojen korotukset määritellään työmarkkinaneuvotteluissa, joissa työnantajapuoli on halunnut pitää ne mahdollisimman matalana. Myös lomarahojen leikkaukset jarruttavat yleisen palkkatason kehitystä.

Parantuvat talousnäkymät eivät siis automaattisesti nosta palkkatasoa, ainakaan heti.

Ensimmäisenä talouden elpyminen näkyy työllisyyden kohentumisena, jonka myötä kilpailu osaajista usein myös korottaa palkkoja. Trendi on Pehkosen mukaan havaittavissa erityisesti asiantuntijatehtävissä ja IT-alalla, jossa keskipalkka on noin 4000 euroa kuukaudessa.

Toinen merkittävä tekijä on palvelualan työpalkkojen nousu, joskin siellä palkkataso on yleisesti matalammalla.

Palkkakehitys hyytyy pian neljänkympin jälkeen

Huolestuttavaa, on, että palkkakehitys alkaa pientä johtajien joukkoa lukuun ottamatta hyytyä jo 40 vuoden ikäpyykin jälkeen. Julkaistujen tietojen mukaan yli 45-vuotiaat työskentelevät matalapalkkaisissa ammateissa, kuten siivoojina, nuorempia useammin. Lisäksi vuoro- ja ylitöitä tehdään vähemmän vanhimmissa ikäryhmissä.

Suomea nopeammin palkat ovat nousseet Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, sillä Suomessa inflaatio on syönyt palkkoja huomattavasti tehokkaammin. Suomessa inflaatio söi vuosien 2008–2015 välillä jopa 13,7 prosenttiyksikköä Suomen palkankorotuksista, kun Ruotsissa vastaava luku jäi 4,2 %:iin.

Anna Väre