Työharjoittelu ja tuettu työ lisäävät kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten siirtymistä palkkatyöhön. Tuettu työ tarkoittaa sitä, että työvalmentaja auttaa työnhakijaa työpaikan etsimisessä ja työnantajaa työolosuhteiden mukauttamisessa. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja THL:n kansainvälisestä tutkimuksesta.

Työ on jokaisen ihmisen perusoikeus. Suomen työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä kuitenkin vain kolme prosenttia on palkkatyössä. Iso-Britanniassa vastaava luku on 5–11 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista 25 000 on työikäisiä.

Varhain työelämään

Työterveyslaitoksen dosentti Nina Nevalan mukaan on hyvä mitä aikaisemmin kontakti työelämään syntyy. Näin kehitysvammaisella henkilöllä paremmat mahdollisuudet on työllistyä avoimille työmarkkinoille. Sopiva vaihe tutustua työelämään olisi 14–16-vuotiaana.

Ammatillinen koulutus ja siihen liittyvä työharjoittelu ja työssä oppiminen ovatkin hyvä perusta nuorten siirtymiselle palkkatyöhön. Ne eivät yksin kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös muita toimia koulun jälkeen.

Tuettu työ

Yksi työllistymistä edistävistä keinoista on tuettu työ. Se tarkoittaa, että työvalmentaja auttaa kehitysvammaista henkilöä työpaikan etsimisessä, työelämävalmiuksien kehittämisessä, työelämään siirtymisessä ja tarvittaessa työuran aikana. Lisäksi työvalmentaja voi opastaa työnantajaa työllistämiseen ja mahdollisiin työjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä.

Kehitysvammaliitolla on pitkäaikaista kokemusta tuetun työllistymisen edistämisessä ja näyttöä sen toimivuudesta. Parhaillaan on menossa Palkkaa mut -hanke, jossa levitetään työhönvalmennuksen toimintatapaa valtakunnallisesti.

Toinen hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on työpajatoiminta. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa sijaitseva IPIn Kulmakuppila on rohkeasti lähtenyt kokeilemaan kahvilatyöpajaa kehitysvammaisten työllistämisessä. Lyhty ry:n Ura-avain -tiimi on yksi Sitran Ratkaisu 100 -innovaatiokilpailun finaaliin päässeistä kisaajista.

Työkeskukset eivät edistä kehitysvammaisten pääsyä avoimille työmarkkinoille

Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille tarjotaan työtoimintaa kuntien, kuntayhtymien, säätiöiden ja yksityisten toimijoiden ylläpitämissä työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoiminta voi olla esimerkiksi tekstiili- ja puutyötä tai pakkausta.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työ- ja toimintakeskukset eivät edistä kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tästä huolimatta viralliset tahot, kuten koulu ja palveluntuottajat ohjaavat kehitysvammaisia henkilöitä edelleen avointen työmarkkinoiden sijaan työ- ja toimintakeskuksiin.

Työpaikka on monen haave

"Oikea työpaikka" on monen kehitysvammaisen henkilön oma haave ja toive. Myös työnantajat ovat tyytyväisiä. Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita ja luovat positiivista ilmapiiriä, osoittavat Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön aikaisemmat tutkimukset.

Avoimille työmarkkinoille työllistyminen on myös yhteiskunnan kannalta hyvä ratkaisu. Eläke ja palkka pitäisi kuitenkin joustaa keskenään nykyistä paremmin. Parannuksia tähän odotetaankin hallituksen kärkihankkeelta "Osatyökykyisille tie työelämään" (OTE).

Digitaaliset ratkaisut ovat mahdollisuus

Tutkijaryhmä piti mielenkiintoisina erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joita oli kehitetty ja kokeiltu työsuoritusten tueksi eri ammateissa. Tällaisia olivat esimerkiksi äänimuistutteet tai työsuoritusten kertaaminen älypuhelimesta tai kämmentietokoneelta.

Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto työn tukena edellyttäisi Suomessakin yleistä asennemuutosta, resurssien suuntaamista työelämää tukeviin ratkaisuihin ja parempaa osaamista kaikilta toimijoilta.

Työterveyslaitoksen, Kehitysvammaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa selvitettiin, mitkä keinot tukevat kehitysvammaisen henkilön työllistymistä parhaiten ja mitkä puolestaan estävät työllistymistä. Tulokset perustuvat katsaukseen valittuihin 33 kansainväliseen tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 108 452 henkilöä. Katsauksessa ei ole mukana suomalaisia tutkimuksia. Eri maissa kehitysvammaisia henkilöitä on noin prosenttia väestöstä. Tutkimusta rahoitti Kela.

Lähde: Työterveyslaitos

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.