Tuoreen tutkimuksen mukaan työnantajien kokemukset kehitysvammaisista työntekijöistä ovat erittäin positiivisia.

Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kehitysvammaisia henkilöitä työllistäneiden työnantajien kokemuksia. Tutkimukseen osallistui työnantajia pääkaupunkiseudulta, Kymenlaaksosta, Etelä-Karjalasta, Joensuusta ja Oulun seudulta.

Työnantajien mukaan kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja suoriutuvat työtehtävistään hyvin. He vaikuttavat positiivisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin koko organisaatioon. Kehitysvammaiset työntekijät tulevat hyvin toimeen sekä työkavereiden että asiakkaiden kanssa. Tutkimuksen mukaan heillä ei myöskään ole muita työntekijöitä suurempaa tapaturmariskiä eikä sairauspoissaoloja.

Ohjausta ja perehdyttämistä

Kehitysvammainen vaatii aluksi uudessa työpaikassa aloittaessaan tavallista enemmän aikaa työtehtävien omaksumiseen ja suorittamiseen. Kun ohjaus ja perehdyttäminen ovat kunnossa, itsenäinen työskentely onnistuu. Yli puolet tutkimukseen vastanneista työantajista sanoi, että kehitysvammaisen henkilön työpanos täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset vaatimukset.

Tutkimukseen osallistui työnantajia, joilla on kehitysvammaisia työntekijöitä joko palkkatyösuhteessa tai avotyötoiminnassa. Avotyötoiminnassa työtä tehdään työpaikalla, mutta henkilöllä ei ole työsuhdetta, eikä hän saa palkkaa.

Työtehtävät ovat kuitenkin usein samankaltaisia riippumatta siitä, onko kehitysvammainen henkilö palkkatyösuhteessa vai avotyötoiminnassa. Kehitysvammaisille yleisiä työtehtäviä ovat niin sanotut avustavat tehtävät ravintoloissa ja kahviloissa tai esimerkiksi kaupan alalla. Tutkimuksesta ilmeni, että työnantajien kokemukset olivat molemmissa tapauksissa hyvin yhteneväisiä. 95 prosenttia vastaajista sanoi, että kaikki ansaitsevat korvauksen tekemästään työstä, vaikka käytännössä avotyötoiminnassa olevat eivät saa työstään palkkaa. 88 prosenttia oli sitä mieltä, että vajaakuntoisten henkilöiden työllistäminen on osa heidän organisaatioidensa yhteiskuntavastuuta.

Palkkatyösuhteeseen kehitysvammaisia ihmisiä työllistäneistä työnantajista  65 prosenttia näki työllistämisen taloudellisesti kannattavana ja vain 5 % kannattamattomana. Reilu neljännes avotyötoiminnan tarjoajista oli sitä mieltä, että osa avotyösuhteista olisi mahdollista muuttaa työsuhteiksi. Työllistämisen esteiksi mainittiin muun muassa lainsäädännön puutteet sekä palkan ja eläkkeen yhteensovittamiseen liittyvät asiat. Esiin nousivat myös palkkaamiseen liittyvä byrokratia sekä asenteet.

Taloudellista tukea?

Kehitysvammaisten työllistymistä edistäisi työnantajien mukaan suurempi yhteiskunnan tarjoama taloudellinen tuki sekä tiedon lisääminen jo olemassa olevista tukimuodoista, kuten työhönvalmentajista ja palkkatuesta.

Tutkimukseen vastanneiden mukaan kuntien tulisikin suunnata voimavaransa ensisijaisesti  kehitysvammaisten palkkatyöhön, eikä avotyötoimintaan. Lisäksi kaivattiin samansuuntaista näkemystä siitä, että myös kehitysvammaiselle henkilölle on maksettava palkkaa hänen tekemästään työstä.

Tutkimus vahvisti myös Kehitysvammaliiton kantaa, jonka mukaan avotyötoiminnasta tulisi tehdä määräaikainen jakso, joka johtaisi palkkatyösuhteeseen. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulon yhteensovittamista tulisi joustavoittaa, niin niin sanotut kannustinloukut eivät estä työllistymistä.

Palkkaa mut -kampanja

Kehitysvammaliitto aloitti 16.3.2016 Palkkaa mut -kampanjan, joka muistuttaa, että myös kehitysvammaiset ihmiset haluavat tehdä työtä ja saada siitä palkkaa. Ainakin 3000 työkykyistä ja -haluista kehitysvammaista henkilöä olisi valmiina palkkatyöhön.

Palkkaa mut -kampanja näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa häshtägillä #palkkaamut sekä Otto-automaateilla, joilla kerätään varoja kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen 16.3. –31.5.2016.

Lähde: Kehitysvammaliitto