Kaverin auttaminen on mukavaa ja "palveluksia" vaihdetaan tiuhaan. Netissä niin sanotut avunantoringit ovat yleisiä esimerkiksi kauneudenhoitopalveluissa. Mutta mitä sanoo verottaja?

Talkootyötä ja naapuriapua on tehty ja tarjottu kautta aikojen, mutta sosiaalisen median aikakaudella ihmisten ulottuvilla on mitä erikoisimpia tapoja hankkia palveluja. Facebookiin onkin ilmaantunut erilaisia avunvaihtorinkejä, joiden lähtökohta on vastavuoroinen avun tarjoaminen ja pyytäminen. Yksi kaipaa vaikkapa lastenhoitajaa tai koiran ulkoiluttajaa, toinen lupaa vastineeksi kastella avun tarjoajan kukkaset hänen matkansa aikana. Hiusten leikkausta ja värjäystä vastaan voi saada vaikkapa rakennekynnet. Ja lasten kenkien vastineeksi kahvipaketin.

Mukavaa ja yhteisöllistä, mutta missä vaiheessa toiminta muuttuu liiketoiminnaksi? Jos joku ilmoittaa avunvaihtoringissä tekevänsä edullisesti ripsienpidennyksiä, onko kyse jo liiketoiminnasta vai avunvaihdosta?

Verohallinnon ylitarkastaja Petri Mannisen mukaan  kyseessä on verollinen toiminta, jos tarjotaan palveluita rahaa vastaan.

Facebook verottajan silmätikkuna

Verohallinnon nettisivuilta löytyy tietoa, miten verotus pitäisi hoitaa "avunvaihtoringeissä”, joissa vaihdetaan työsuorituksia. Verottajan mukaan vaihtoringissä saadun työn arvo on työn saajan veronalaista ansiotuloa, jos työsuorituksista pidetään kirjaa.  Vaihtotyön arvo pitäisi aina määritellä sen mukaan, mitä vastaavan työn teettäminen esimerkiksi paikallisella yrityksellä maksaisi tai paljonko työntekijän palkkaaminen työhön työnantajan sivukuluilla lisättynä maksaisi.

Jos esimerkiksi kampaajayrittäjä leikkaa ja värjää tilitoimistoyrittäjän hiukset kirjanpitotyötä vastaan, kyseessä on veronalainen työsuoritus kummallekin osapuolelle. Kampaaja saa vähentää toiminimen verotuksessa hiusten leikkauksesta ja värjäyksestä aiheutuneet kustannukset kirjanpidon teettämisestä aiheutuneina kustannuksina, koska kirjanpidon teettäminen liittyy hänen omaan yritystoimintaansa. Sen sijaan tilitoimiston pyörittäjä ei saa vähentää verotuksessa mitään, koska hänen hiusten leikkauksensa ja värjäyksensä  ei liity hänen omaan työhönsä mitenkään.

Verottaja ei halua kommentoida  aiheuttavatko  uudentyyppiset, naapuriavun tyyppisenä näyttäytyvät tavat käydä kauppaa lisää töitä ja valvontapaineita verottajalle. Syy tähän lienee se, että verovalvontamenetelmät eivät ole julkista tietoa. Verottaja kuitenkin myöntää, että uudentyyppiset kauppatavat ovat muuttaneet verovalvojien työtä. Muun muassa Facebookia on alettu seuraamaan verottajan suunnalta aktiivisesti.

Ongelmalähtöisyys ei auta

Suomen Yrittäjillä on myönteisempi asenne avunantorinkeihin. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikön Janne Makkulan mukaan on ylipäätään  hyvä, että ihmiset ovat aktiivisia ja miettivät yrittäjyyttä ja uusia yrittäjyyden muotoja. Makkula muistuttaa, että asioita ei pidä nähdä ongelmalähtöisesti, vaan myönteisesti. Näin yhteiskunta kehittyy, mikä on hyvä asia.

Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä ja yksi tapa innostua yrittäjyydestä on kokeilla omia siipiään eikä se ole millään tavalla huono asia. Toki velvoitteet pitää hoitaa ja säännöksiä tulee noudattaa.

Jokainen yrittäjä vastaa itse omista velvoitteistaan. Sitä ei pysty päättelemään, ilmoittaako joku tulonsa verottajalle vai ei.

Lähde: Taloussanomat