Miltä näyttää tulevaisuuden Helsinki? Todennäköisimmin vastaukset löytyvät Rakennusvirastosta, jonka 10-vuotissuunnitelmissa tiedetään jo, millaisia asuinalueita, liikenneväyliä ja puistoja Helsinkiin seuraavaksi rakennetaan.

Helsinki laajenee. Kalasataman ja Kruunuvuoren kaltaisten suurhankkeiden lisäksi Rakennusviraston työlistalla pyörii samanaikaisesti satoja projekteja. Osaltaan ne kaikki vaikuttavat siihen, millaisessa pääkaupungissa me 2020-luvulla asumme.

”Asukasmäärän kasvaessa Helsingistä on kehittymässä kylämäinen metropoli, pienimuotoinen suurkaupunki, jossa neonvalojen sijaan on tilaa sisäiselle kasvulle, monikulttuurisuudelle ja suvaitsevaisuudelle”, visioi tiedottaja Roy Koto.

Uusi kaupunkikulttuuri nousee

Rakennusvirastossa kaupunkikulttuurin trendejä seurataan mielenkiinnolla. Monet asiat, kuten pyöräilybuumi ja ihmisten halu täyttää puistot Ravintolapäivän kaltaisilla tapahtumilla muokkaavat kaupunkia omaan suuntaansa.

”Kesäisessä Helsingissä huomaa, että kaikki eivät halua mökille, vaan löytävät luontoa ja elämyksiä myös kaupungista”, sanoo katu- ja puisto -osaston toimistopäällikkö Lotta Suominen.

Yleisesti ottaen ihmiset suhtautuvat kriittisesti kotikulmillaan tapahtuviin muutoksiin.

Vahvimpia intohimoja herättävät puut, pyöräily ja pysäköintipaikat. Koska asukkaiden mielipiteet ovat tärkeitä, pyritään vuoropuhelua Suomisen mukaan jatkuvasti parantamaan. Palautetta verkossa esiteltyihin suunnitelmiin tulee vuosi vuodelta enemmän. Suunnittelussa päädytään usein kompromisseihin, koska viraston on kuunneltava asioissa kaikkia osapuolia. Projektien vetäjiltä vaaditaankin vahvan ammattiosaamisen lisäksi hyviä keskustelutaitoja ja kykyä sovittaa yhteen toisistaan poikkeavia näkemyksiä.

Käytössä parhaat asiantuntijat

Uusien kohteiden suunnittelun lisäksi Rakennusviraston tehtävänä on huolehtia kaupungin omaisuuden ja kaupunkialueiden kunnossapidosta ja luoda edellytykset niissä tapahtuvalle toiminnalle.

”Tähän liittyvät esimerkiksi Helsingin antamat lupaukset energiatehokkuudesta. Meillä on paljon vanhoja rakennuksia, joiden perusparantaminen on huomattavasti monimutkaisempaa kuin uudiskohteiden rakentaminen”, sanoo HKR-Rakennuttajan toimistopäällikkö Osmo Rasimus.

Rakennuttajan edustajana Rasimukselle aukeaa erinomainen näköalapaikka tulevaan.

”Koen saavani olla edistämässä ainutlaatuisia hankkeita, jotka muovaavat ympäristöämme pitkälle eteenpäin. Kohteet vaihtelevat Vanhasta kauppahallista ja Korkeasaaren eläinaitauksista maanalaiseen rakentamiseen. Osaamistamme hyödynnetään myös uusien asuntoalueiden kehittämisessä ja toteutuksessa. Teemme laajasti yhteistyötä Helsingin kaupungin eri alojen asiantuntijoiden kanssa”, Rasimus sanoo.

Hyvä tekemisen meininki

Rakennusvirastossa työskennellään 136 eri tehtävänimikkeellä. Jatkossa mukaan tarvitaan yhtä lailla kokeneita asiantuntijoita kun innokkaita, oppimishaluisia nuoriakin.

”Vahvuutemme on, että meillä on monta erilaista osaajaa ja persoonaa, jotka täydentävät toisiaan. Projektimme ovat vaihtelevaa tiimityötä, jossa on hyvä tekemisen meininki. Olen ylpeä aikaansaannoksistamme: hienoista puistoista, Baanan pyöräilyreitistä, Keskuskadusta, Auroran ja Crusellin silloista. Itselleni motivaatiota tuo, että saan vaikuttaa kotikaupunkini tulevaisuuteen”, Lotta Suominen sanoo.


Helsingin kaupungin rakennusvirasto on 450 hengen asiantuntijavirasto. Suunnittelemme ja järjestämme katujen ja viheralueiden rakentamisen ja ylläpidon. Vastaamme pysäköinninvalvonnasta sekä yleisten alueiden käytöstä. Erityisosaamistamme ovat kaupungin toimitilojen suunnittelu ja rakennuttaminen. Tutustu toimintaamme: http://www.hkr.hel.fi

Teksti: Anna Väre, Kuva: Lasse Kaaria. Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien välissä ilmestyneessä Sanoma Rekrytointimedioiden Kasvun tekijät -liitteessä 20.9.2014.