Miltä työmarkkinat näyttävät ensi vuonna? Millä aloilla työtä on parhaiten tarjolla ja miten käydä työnhakuun vuoden alussa?

Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen ajan ennusteen mukaan työvoiman kysyntä nousee ensi vuonna noin 6000 hengellä. Koska työelämästä kuitenkin poistuu enemmän ihmisiä kun sinne saapuu, on tilanne työnhakijan kannalta hieman lukuja valoisampi.

Paras tilanne työmarkkinoilla on palvelualalla, jossa kysynnän odotetaan kasvavan hieman myös ensi vuoden aikana.  Vaikka markkinoiden kokonaiskasvuennuste jää vaatimattomaan 1,2 prosenttiin, työntekijöitä kaivataan erityisesti asiakaspalvelu- ja myyntityöhön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tehtäviin. Etenkin sesonkityöt huomioiden myös hotelli- ja ravintola-alalla kysyntää riittää mukavasti lähes ympäri Suomen. Kokonaisuudessaan parhaiten työtä löytyy pääkaupunkiseudulta.

Asiantuntijoiden kysyntä keskittyy kasvukeskuksiin

Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden kysyntä keskittyy myös jatkossa entistä enemmän yliopistokaupunkeihin, jotka tarjoavat parhaat palvelut, työvoiman ja kasvualustan eri alojen yrityksille. Vaikka nuorten kasvuyritysten vaikutus kokonaistyöllisyyteen on yhä pieni, tarjoavat ne mahdollisuuksia esimerkiksi uusiin teknologioihin ja tutkimusalueisiin profiloituneille erikoisosaajille.

TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan työperäinen muutto ja pendelöinti tulevat jatkossa lisääntymään. ”Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa työttömyysajat ovat selvästi haja-alueita lyhyempiä. Asuinpaikkavalintojen lisäksi työmarkkinat vaativat yhä useammilta uudelleen kouluttautumista ja oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä”, Räisänen sanoo.

Työttömyysaste pysyy ennallaan

Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän ensi vuonna nykyisessä 8,6 prosentissa, työttömien määräksi arvioidaan 230 000 henkilöä. Kimurantein tilanne on perinteisillä teollisuuden aloilla, josta robotisointi ja rakenteelliset muutokset ovat leikanneet työpaikkoja ja tulevat tekemään sitä myös jatkossa.

Erityisen vakavana ongelmana Räisänen pitää yli 55-vuotiaiden työntekijöiden pitkäaikaistyöttömyyttä, jonka uskotaan nousevan kokonaisuudessaan 100 000 henkeen vuoden 2015 aikana. Tilanteen korjaaminen vaatisi viennin kasvattamista ja investointihalukkuutta, mutta sen sijaan monet teollisuusyritykset pyrkivät kasvamaan ilman laajempia rekrytointeja.

Työttömyyden leikkaus vaatii asennemuutosta

Lapin yliopiston sosiologian emeritusprofessorin ja työelämän tutkija Asko Suikkasen mukaan yksi syy pitkäaikaistyöttömyyteen on, että asenteet muuttuvat työmarkkinarakenteita hitaammin. Koko elämänsä teollisuudessa työskennelleiden miesten on vaikea lähteä töihin tai opiskelemaan vahvasti naisten aloiksi miellettyihin hoiva- ja muihin palvelutehtäviin. Osaltaan työelämän vaatimusten kasvu lisää myös nuoriso- ja piilotyöttömyyttä.

Muutostilanteesta huolimatta työpaikkoja on markkinoilla avoinna melko runsaasti ja vuoden alussa rekrytoinnit yleensä lisääntyvät merkittävästi. Silloin valttia ovat nopeus ja tarkkaavaisuus.

”Työpaikkatilanne elää jatkuvasti ja etenkin sijaisuudet täytetään todella nopeasti.  Paikkatarjontaa kannattaa seurata päivittäin ja reagoida välittömästi sopivan työn osuessa kohdalle”, Räisänen kannustaa.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.