Jos sopivaa työpaikkaa ei löydy lähiseudulta harkitsee moni muuttoa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Lähtöä kannattaa punnita monelta kantilta.

Perinteisesti muuttoliike on aina valunut kohti kaupunkeja. Ennen niissä kutsuivat tehtaat, nyt lukuisilla aloilla toimivat yritykset. Moni kokee, että työn vuoksi pitäisi olla valmis muuttamaan, mutta tunteita asia herättää puolesta ja vastaan.

Yleisimpiä syitä työperäiseen muuttoon ovat työtarjous, paremmat työllistymismahdollisuudet tai halu kehittyä ja saada uusia kokemuksia. EU:n myötä työn hakuun on entistä helpompi suunnata myös ulkomaille.

Kausityö sopii sinkulle

ELY-keskuksen tutkija Jouni Nupponen kehottaa kartoittamaan huolella millaisia työpaikkoja eri alueilla on tarjolla ja kuinka ne sopivat omaan osaamiseen. Manpowerin työmarkkinabarometrin mukaan paras työllisyystilanne on tällä hetkellä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Sairaanhoitajille, hammaslääkäreille ja tilintarkastajille kysyntää riittää ympäri Suomen.

Työn perässä voi muuttaa väli- tai pidempiaikaisesti. Tänä vuonna yhä useampi suuntaa kausityöhön Lapin hiihtokeskuksiin, joissa työvoimaa tarvitaan jopa 4-kertaisesti kesään verrattuna. Helpointa kausityöläisyys on perheettömille sinkuille, jotka asuvat vuokralla tai onnistuvat vuokraamaan asuntonsa jakson ajaksi.

Työperäisen muuton seurauksia väitöskirjassaan tutkineen Satu Nivalaisen mukaan perheellisten muuton takana on yleensä miehen saama työtarjous. Työn tarjoamien mahdollisuuksien ja taloudellisen tilanteen lisäksi perheen muuttopäätökseen vaikuttavat vahvimmin lasten ikä ja koulunkäyntitilanne. Alle kouluikäiset lapset eivät vanhempien muuttohalukkuuteen juurikaan vaikuta.

Sosiaalisuus auttaa sopeutumaan

Muutto uudelle paikkakunnalle vaatii ainakin jonkin verran sosiaalisuutta, sillä ihmissuhteet on luotava uudelleen. Koska työssäkäyvä tapahtuu helpommin uusiin ihmisiin, mietityttää turvaverkon menettäminen erityisesti puolisoa, joka on jäämässä lasten kanssa kotiin. Mikäli välimatka ei ole kohtuuton, päädytään etenkin kahden vanhemman perheissä yleensä työmatkustamiseen eli pendelöintiin muuton sijaan.

Ulkomaille työnhakuun lähtö kiinnostaa erityisesti nuoria ja koulutettuja perheitä. Academic Workin teettämästä WorkIT Barometri 1.0 -tutkimuksen mukaan jopa 60 % it-alan osaajista on harkinnut työnhakua ulkomailta. Muissa ryhmissä vastaavaa valmiutta ilmenee joka neljännellä.

Työ ulkomailla haastaa ja kasvattaa

Tutkimuksen mukaan suomalaisia ei houkuttele maailmalle niinkään toive taloudellisen hyvinvoinnin paranemisesta vaan halu haastaa itseään elämällä vieraassa kulttuurissa ja työskentelemällä oman alansa huippuosaajien kanssa. Eniten Suomesta suunnataan Ruotsiin, Britanniaan, Saksaan, Norjaan ja Yhdysvaltoihin.

Hotelli Kämpin keittiöpäällikkö Juuse Mikkonen on työskennellyt uransa aikana Saksassa, Norjassa Hollannissa, Hong Kongissa ja Bermudalla. Hän suosittelee ulkomaan kokemusta kaikille, jotka haluavat kasvaa ja kehittyä ammatissaan.

”Suomeen verrattuna Keski-Euroopan keittiöissä odottaa kovempi työtahti ja maailma, mutta on avartavaa nähdä, miten asioita voi tehdä eri tavoilla. Koska työkulttuuri on joka maassa erilainen, koen että olen saanut paljon irti kokemuksistani”, Mikkonen sanoo.

EU mahdollistaa vapaan liikkuvuuden ja työnhaun alueellaan. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle suuntaavan työntekijän sen sijaan tulee anoa työlupaa maahanmuuttovirastosta. Lisätietoja käytännöistä voi kysellä kohdemaan edustustosta.

EURES-opas ulkomailla työskentelystä eri maissa: https://ec.europa.eu/eures/main.jsp?acro=lw&lang=fi&catId=490&parentId=0

Tutustu myös muihin työnhakuun liittyviin artikkeleihimme>>