Saako työnantaja kysyä työnhakijalta työhaastattelutilanteessa aivan mitä tahansa? Miten todetaan, ettei tehtävään valitsematta jätetty, perhesuunnitelmistaan kertonut työnhakija joutunut kielletyn syrjinnän kohteeksi? Millaisia seuraamuksia voi syntyä siitä, jos työnhakija valehtelee arkaluonteiseen kysymykseen? Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin työoikeusjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Outi Tähtinen vastaa viimeaikoina paljon keskustelua herättäneeseen puheenaiheeseen.

Pitääkö paikkansa, ettei laki kiellä työnantajaa kysymästä työnhakijalta tämän tulevista perhesuunnitelmista?

Tämä pitää paikkansa. Lainsäädäntöön ei suoraan sisälly mitään ns. "listaa työhaastattelussa kysyttävistä kielletyistä kysymyksistä". Laki ei kiellä työnantajaa kysymästä työnhakijalta tämän perhesuunnitelmista eikä hakijan yksityisasioista uteleva työnantaja siten pelkästään tiettyjä kysymyksiä esittämällä syyllisty lainvastaiseen tekoon.

Eli työnantaja saa vapaasti udella työnhakijalta myös arkaluonteisista asioista?

Vaikka tiettyjen teemojen kysymistä työhaastattelussa ei ole lainsäädännössä suoraan sanktioitu, ei työnantajan missään nimessä ole suositeltavaa kysellä työnhakijan yksityiselämän piiriin kuuluvista asioista. Tämä osoittaa ensinnäkin erittäin huonoa rekrytointipolitiikkaa ja toisaalta antaa myös ikävän ensivaikutelman työnantajan noudattamasta henkilöstöpolitiikasta. Työikäisen väestön vanhentuessa osaavien työntekijöiden rekrytoinnista tullaan jatkossa käymään entistä tiukempaa kilpailua eri työnantajien välillä. Tällöin työnantajan hyvällä maineella voi olla ratkaiseva merkitys. Lisäksi arkaluonteisista asioista kysyminen ja tästä mahdollisesti seuraavat syrjintäväitteet voivat aiheuttaa oikeusprosessin, johon kuluu paljon aikaa ja rahaa molemmilta osapuolilta.

Avoimeen tehtävään valitsematta jätetty työnhakija kokee tulleensa syrjityksi kerrottuaan työnantajalle totuudenmukaisesti perhesuunnitelmistaan. Mitä asialle voi tehdä, jos kysymysten esittäminen ei ole laitonta?

Työnhakijoita pitää kohdella tasavertaisesti eikä valintaa saa tehdä syrjivin perustein. Jos työnantaja utelee arkaluonteisia kysymyksiä ja myöhemmin jättää työnhakijan valitsematta, syntyy tilanteessa helposti olettama kielletystä syrjinnästä. Jos valitsematta jätetty työnhakija riitauttaa työnantajan valinnan, pitää työnantajan pystyä näyttämään, ettei haastattelutilanteessa esille tulleilla perhesuunnitelmilla ollut vaikutusta valintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on pystyttävä näyttämään, että tehtävään valittu henkilö on ollut pätevämpi kuin valitsematta jätetty työnhakija.

Onko työnantajalla oikeus myöhemmin irtisanoa tehtävään valittu henkilö sillä perusteella, että hakija selvästi valehteli perhesuunnitelmistaan työhaastattelussa?

Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti kohdistaa työntekijään haitallisia seuraamuksia sillä perusteella, että tämä olisi valehdellut tai jättänyt kertomatta työhaastattelussa mahdollisesta raskaudestaan tai perhesuunnitelmistaan. Työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvillä perusteilla edellyttää aina työsopimuslaissa säädettyä asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta. Työntekijän raskautta ja/tai perhevapaalle jäämistä ei missään olosuhteissa voida pitää lainmukaisena irtisanomisperusteena. Päinvastoin, irtisanominen raskauden tai perhevapaalle jäämisen perusteella on laissa kiellettyä syrjintää.