Itseohjautuvuus – uhka vai mahdollisuus?
Itseohjautuvuus – sitä yhä useammat työnantajat toivovat työntekijöiltään. Mitä itseohjautuvuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja onko kyse sittenkään vain työntekijän ominaisuudesta?
Sana itseohjautuvuus toistuu yhä useammin työelämäpuheessa, ja yhä useammin työnantajat peräänkuuluttavat sitä työntekijöiltä. Mutta mitä itseohjautuvuus oikeastaan tarkoittaa? Tässä artikkelissa kerromme, mistä itseohjautuvuudessa on kyse, ja miksi tanssiin tarvitaan työntekijän lisäksi työnantaja.
Millainen on itseohjautuva työntekijä?
Työntekijän itseohjautuvuudella viitataan usein ennen kaikkea oma-aloitteisuuteen – siihen, että työntekijä ohjaa ja johtaa itseään työssä sen sijaan, että esihenkilö ohjaisi ja johtaisi häntä. Itseohjautuva työntekijä ei tarvitse ulkopuolista kontrollointia suoriutuakseen töistään, vaan kykenee saavuttamaan työlleen asetetut tavoitteet varsin itsenäisesti.
Onnistuakseen itseohjautuvuus vaatii työntekijältä sekä ammatillista osaamista että vahvaa motivaatiota työtä kohtaan. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä. Työntekijän pitää myös ymmärtää syvällisesti sekä oman työnsä tarkoitus että työnantajansa laajemmat tavoitteet.
Tästä syystä työntekijän itseohjautuvuus voi tuottaa tulosta vain, jos työnantaja on sitoutunut itseohjautuvuuden periaatteisiin ja johtaa työskentelyä niihin perustuen. Työpaikan rakenteiden, pelisääntöjen ja käytäntöjen on tuettava itseohjautuvuutta – muutenhan työntekijää ei voi vaatia työskentelemään itseohjautuvasti.
Työntekijän itseohjautuvuus pähkinänkuoressa
Itseohjautuva työntekijä
-
pystyy ohjaamaan itse omaa työtään
- osaa priorisoida työtehtäviä
- pystyy asettamaan työlleen tavoitteita
- kykenee tekemään päätöksiä itsenäisesti
- osaa ratkoa työssään vastaan tulevia ongelmia
- osaa organisoida työskentelyään
- työskentelee vastuullisesti
- kehittää sekä omaa työtään että työnantajaorganisaatiota.
Lue myös: Hankala pomo ja huonoa johtamista? Toimi näin!
Millainen on itseohjautuva organisaatio?
Organisaation itseohjautuvuus vaatii sitä, että päätöksentekoa hajautetaan reippaammalla kädellä kuin perinteisessä organisaatiomallissa.
On tyypillistä, että itseohjautuvassa organisaatiossa tiimeillä ei ole perinteisiä esihenkilöitä, vaan ne ohjautuvat itsenäisesti tiimiläisten omin voimin. Jos yhä useammat organisaatiot päättävät siirtyä itseohjautuvaan malliin, perinteiset väliportaan esihenkilöiden työt vähenevät tulevaisuudessa, Itseohjautuvuus ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että organisaatioilta puuttuisivat johtajat. Johtoa tarvitaan edelleen sanoittamaan työntekijöille organisaation tavoitteita sekä tarjoamaan tukea, resursseja ja koulutusta työntekijöiden työnteon ja itseohjautuvuuden tueksi. Ilman johdon tukea työntekijöiden ei yksinkertaisesti ole mahdollista toimia itseohjautuvasti.
Organisaation itseohjautuvuus pähkinänkuoressa
Itseohjautuvassa organisaatiossa
- hierarkia on matala
- johto luottaa työntekijöihin
- päätösvalta on hajautettu keskusjohdolta koko organisaatiolle niin, että henkilöstökin tekee päätöksiä
- päätökset eivät synny yksittäisten henkilöiden sanelemana vaan yhteistyön tuloksena
- henkilöstön välinen vuorovaikutus on merkittävässä roolissa.
Lue myös: Oletko introvertti vai ekstrovertti?.
Itseohjautuvuus – mitä hyötyä siitä on organisaatiolle?
Onnistuessaan itseohjautuvuus voi tuottaa organisaatiolle ja sen henkilöstölle paljon hyötyä.
Koska itseohjautuvuus tarkoittaa työntekijälle vapautta vaikuttaa omaa työtä koskeviin päätöksiin, itseohjautuvuus voi parantaa työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja motivaatiota. Kun työnantaja luottaa työntekijöihinsä niin, että antaa heidän työskennellä totuttua vapaammin ja tehdä suuriakin päätöksiä, työntekijät viihtyvät, tekevät työnsä hyvin sekä uskaltavat kehittää ja innovoida vapaammin.
Itseohjautuvassa organisaatiossa päätöksentekoon kutsutaan ne työntekijät, jotka tuntevat kysymyksen parhaiten ja joita päätös koskettaa kaikkein eniten. Niinpä vastausta ja hyväksyntää ei aina tarvitse odotella kiireisiltä johtajilta. Itseohjautuva työntekijä pystyy reagoimaan muuttuviin tilanteisiin nopeasti, koska tuntee omistajuutta työtään kohtaan ja on motivoitunut tekemään työnsä erityisen hyvin. Tämän ansiosta itseohjautuvassa organisaatiossa asiat saattavat edetä ja päätökset syntyä rivakasti.
Itseohjautuvassa mallissa päätökset tehdään useiden henkilöiden yhteistyönä, joten päätöksenteossa otetaan huomioon aiempaa useampia erilaisia näkökantoja. Kun kysymyksiä pohditaan monilta kanteilta ja talon parhaiden asiantuntijoiden kesken, lopputulos on tavanomaista hedelmällisempi. Siksi itseohjautuvuus voi parantaa organisaation kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.
Kun työtä koskevat päätökset syntyvät työntekijöiden itsensä eivätkä johdon päässä, saattavat uudet toimintatavat myös juurtua arkeen tavanomaista nopeammin ja kivuttomammin.
Psykologinen turvallisuus työyhteisössä
Itseohjautuvuus – mitä haittaa siitä on organisaatiolle?
Toisinaan itseohjautuvuus käsitetään itsenäiseksi, yksinäiseksi työskentelyksi. Onnistuakseen ja tuottaakseen tulosta itseohjautuvuus kuitenkin vaatii sitä, että työyhteisössä ihmiset tukevat toisiaan eivätkä jää yksin työssään.
Olennaisessa roolissa onkin johdon ja työntekijöiden välinen, mutta myös työntekijöiden keskinäinen viestintä. Keskustelemalla ja viestimällä voidaan välttää turhat väärinkäsitykset, epäselvyydet ja epätietoisuus oman ja kollegojen työn, mutta yhtä lailla koko organisaation tavoitteista.
Itseohjautuvuutta on joskus pidetty työntekijöiden heitteillejättönä. Pelon taustalla on käsitys ja kokemukset itseohjautuvuudesta itsenäisenä työnä ilman työyhteisön ja johdon tukea. Samoista syistä on ajateltu, että itseohjautuvuus aiheuttaa työntekijöille liiallista kuormitusta ja stressiä, mikä voi johtaa työuupumukseen. Joskus työtehtäviä sinkoilee työntekijän pöydälle paljon ja eri puolilta organisaatiota. Itseohjautuvuus vaatiikin työntekijältä kykyä priorisoida ja sanoa ei – muuten vaarana on uupuminen liian suuren työtaakan alle. Samalla itseohjautuvuus vaatii johdolta kenties tavanomaistakin herkempiä tuntosarvia työntekijöiden jaksamisen suhteen.
Itseohjautuvuus ei voi onnistua, jos johto epäonnistuu itseohjautuvuuden johtamisessa. Liiallinen työntekijöiden valvonta voi tukahduttaa itseohjautuvuuden, mutta yhtä vaarallista on jättää työntekijät pärjäilemään ilman riittävää tukea.
