Työhyvinvointi

Innostuva sähköjänis vs. analyyttinen harkitsija – joka persoonalla on vahvuutensa

21.1.2020 klo 13:37

Parasta persoonatyyppien ymmärtämisessä on kyky ymmärtää erilaisia prioriteetteja ja toimintatapoja. Tietyt persoonat eivät ole toisiaan parempia, vaan oikeassa paikassa jokaisella on vahvuutensa.

Työpaikalla temperamenttierot ilmenevät erityisesti vuorovaikutus-, johtamis- ja konfliktitilantanteissa. Ne kertovat esimerkiksi, reagoiko ihminen hitaasti vai nopeasti ja keskittyykö hän ennemmin ihmisiin vai asioihin.

– Jos helposti innostuva ja suurpiirteinen sekä yksityiskohtiin keskittyvä analyyttinen ihminen pannaan työskentelemään yhdessä, ärsyyntyvät he helposti toistensa toimintatavoista. Siinä missä innostuja syttyy vapaasta briiffistä, tarkkuutta arvostava työntekijä odottaa tehtävänannolta selkeitä ja yksityiskohtaisia ohjeita. Yhteisten työtavan löytyessä erilaiset persoonat voivat kuitenkin täydentää toisiaan erinomaisesti, viestintätoimisto Muna vai kana Oy:n vuorovaikutusvalmentaja Ira Koivu kertoo.

Ratkaisuna voi olla, ettei pari yritä jatkuvasti työskennellä yhdessä vaan molemmat saavat edetä tehtävissään omaan tahtiinsa. Kun innostuja ideoi ja paahtaa vauhdilla eteenpäin, rauhallinen ja yksityiskohtia rakastava analyytikko tulee perässä varmistaen.

– Jos kaksi innostujaa tekisi töitä yhdessä, voisi heille olla haastavaa saada asioita valmiiksi.

Rakentavat konfliktit kehittävät

Myös tehokkuutta arvostava dynaaminen johtajapersoona ja sosiaalinen ihmisihminen voivat kokoa yhteistyön haastavaksi.

Tehoilevan tyypin kanssa pärjää, kun esittää asiansa napakasti ja rönsyilemättä. Sosiaalinen, hyvää työilmapiiriä vaaliva persoona puolestaan kaipaa rohkaisua ja vahvistusta ideoilleen. Hänelle on tärkeää, miten ja millä sävyllä asiat esitetään.

Koivun mukaan monessa yrityksessä pelätään turhaan konflikteja. Silloin moni kissa jää nostamatta pöydälle.

– Kun luottamus on kunnossa, työyhteisössä voidaan haastaa toisia ja yhdessä hyvistä ideoista voidaan hioa timantteja.

Yksi tyyppi ei ole toista parempi

Vuonna 2017 ilmestyneen Idiootit ympärilläni -tietokirjan suosio on nostanut vuorovaikutusteoriat kuumaksi puheenaiheeksi ja suosion innostamana myös netti tarjoaa monenlaisia testejä oman persoonatyypin selvittämiseksi. Todellisuudessa ihmiset eivät kuitenkaan edusta vain yhtä tyyppiä, vaan ovat useamman eri persoonatyypin yhdistelmiä.

Idiootit ympärilläni -teoksen esittelemä Väriteoria on yksinkertaistettu versio DISC-mallista, joka muiden vuorovaikutusteorioiden tapaan perustuu psykoterapeutti Carl Jungin 1900-luvun alussa kehittämään temperamenttiteoriaan. Teoria jakaa ihmiset kahdeksaan temperamenttisegmenttiin. Perusteita jaolle ovat muun muassa ihmisten introverttisuus ja ekstroverttisuus sekä se, tekevätkö he päätöksiä ajattelun vai tunteen perusteella, tai perustavatko he havaintonsa aisteihin vai intuitioon.

DISC-sertifioituna valmentajana Koivu pitää Idiootit ympärilläni -kirjaa yksinkertaistavana ja populistisena, vaikka se onkin lisännyt kiinnostusta persoonallisuustutkimusta kohtaan.

– Moni kirjan lukenut tuntui saaneen käsityksen, että osa persoonatyypeistä olisi toista parempia, vaikka ne ovat ainoastaan erilaisia. Tyyppejä vertaillessa on hyvä tiedostaa, etteivät persoona- ja vuorovaikutustyökalut mittaa arvoja tai ihmisen hyvätahtoisuutta. Ne eivät myöskään mittaa luovuutta, jota ilmenee kaikilla persoonallisuustyypeillä. Olennainen kysymys on, miten saada se esille.

Työnjako luontaisten vahvuuksien perusteella

Koivun mukaan työyhteisö hyötyy eniten, kun työtehtävät jaetaan niin, että ne tukevat ihmisten luontaisia vahvuuksia. Silloin työ väsytä samalla tavalla, kuin silloin jos joutuu jatkuvasti pinnistelemään sietokykynsä rajoilla.

Tuloshakuiset henkilöt päätyvät useimmin johtajaksi tehokkuutensa ansiosta, mutta ehkä myös siksi, etteivät he juurikaan viihdy muiden johdettavana. Koivun mukaan johtajan persoonallisuustyypillä ei ole merkitystä, jos johtava huomioi alaistensa tarpeet ja ominaisuudet.

– Samanlainen johtaminen ei sovi kaikille. Hyvä johtaja näkee, kuka tarvitsee kannustusta ja rohkaisua, kuka puolestaan luottamusta ja tilaa ympärilleen.

Iän myötä persoonan särmät saattavat pyöristyä mutta temperamenttityypit pysyvät silti melko muuttumattomina läpi elämän. Siksi työelämässä kannattaa keskittyä itselle luontaisten vahvuuksien vahvistamiseen. Samalla myös ymmärrys itseä ja muita kohtaan kasvaa.

– Aiemmin otin jatkuvasti yhtyeen isäni kanssa, sillä koin hänen vähättelevän ajatuksiani ja lannistavan innostustani. Nyt olen ymmärtänyt, että hitaana ja yksityiskohtiin keskittyvänä ajattelijana hän onkin stressannut puolestani pelätessään minun tekevän nopeuteni vuoksi huonoja päätöksiä. Tapa ärsyttää minua edelleen, mutta nyt ymmärrän sitä paremmin enkä ota sanoista itseeni.