Vaikka aina sanotaan, että vanha koira ei opi uusia temppuja, tuore tutkimus osoittaa, että ihmiset viisastuvat ikääntyessään.

Journal of Psychological Sciencessa julkaistu aikuisiän älykkyyttä käsittelevän tutkimuksen mukaan se, että henkinen kapasiteetti laskee iän myötä samaan tapaan kuin fyysiset voimat, ei pidä paikkaansa.
Yliopisto MIT:n tutkijat Joshua Hartshorne ja Laura Germine havaitsivat tutkimuksessaan, että ihmisen kognitiiviset kyvyt kehittyvät eri aikoina. Jotkin asiat ja taidot, kuten kasvojen ja nimien muistaminen kehittyvät varhaisessa vaiheessa elämää. Sen sijaan esimerkiksi sanaston ja taustatietojen ymmärrys paranevat vasta ihmisen ikääntyessä.

Asioiden oppiminen tapahtuu tasaisesti?

Aikaisemmin on ajateltu, että asioiden oppiminen tapahtuu tasaisesti ihmisen elämän aikana. 87 500 skotlantilaisen lapsen kehitystä seurattiin eräässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan älykkyys ei juurikaan muuttunut ikävuosien 11-76 välillä. Uusi, MIT:n julkistama tutkimus esittää, että älylliset kykymme muuttuvat ikääntyessä. Prosessoinnin nopeus, kyky omaksua ja käyttää numeroita, nimiä ja faktoja, on parhaimmillaan 18-vuotiaana. Tämän jälkeen kyky näiden asioiden osalta romahtaa nopeasti.

Työmuisti on parhaimmillaan 25-vuotiaana ja tasaantuu noin 35-vuotiaana. Tunneäly on huipussaan noin 40-vuotiaana eikä laske, kun vasta kuusikymppisenä. Yksi viisauden muoto on ikääntymisen myötä lisääntyvä kyky tunnistaa ihmisten sisäisiä mielentiloja hyvin vähän informaation perusteella. Se onkin erittäin hyödyllinen taito sekä kotona että työelämässä. Niin ikään sanaston kehittyminen jatkuu ikääntyessä. Se on parhaimmillaan vasta 70-vuotiaana.

Lähde: Talouselämä