Mistä saat ideoita työelämässä? Millaisista asioista innostut? Saatko toteuttaa itseäsi innovatiivisesti?

Innostus on polttoainetta, joka vie ajatukset teon tasolle. Nykypäivän kiireisessä työelämässä innostus saattaa kuitenkin olla hukassa. Ja jos ei ole innostusta, ei ole ideoitakaan. Ennen ideaa tarvitaan ajatus, innostus ja sitten toteutus.

– Ideointiin liittyvä ajattelu pitäisi aikatauluttaa kalenteriin. Esimerkiksi yksi tunti viikossa ajattelulle on hyvä alku, Ratkaisukeskeinen valmentaja Ulrika Björkstam sanoo.

Jatkuva sähköpostin selaus ja palaverista toiseen kulkeminen eivät ruoki luovuutta. Vaikka työelämä on nykyään melko joustavaa, kalenteri täyttyy usein jonkun toisen lisäämistä merkinnöistä.

– Jos ajatushetken nimeäminen kalenteriin tuntuu vaikealta ja sen toteuttaminen vielä vaikeammalta, hetken voi nimetä eri tavalla. Olkoon ajatushetki sitten “palaveri” tai “huolto”, “puhelinaika” tai mikä nyt on helposti perusteltavissa työpaikalla, niin sen kalenteriin merkitseminen on erittäin tärkeää, Ulrika Björkstam vinkkaa.

Valjasta alitajunta luovuuteen

Kun ajatus ei juokse ja ideat ovat vähissä, on hyvä tietää, että alitajunnan voi valjastaa luoviin ajatuksiin. Tällöin kannattaa miettiä mihin asiaan kaipaisi uusia ideoita. Ongelman pohdinta, muotoilu ja asian pilkkominen pienempiin osiin saattaa myös auttaa. Palastele ja anna alitajunnan ryhtyä työhön.

– Ideoinnin ydin koostuu sitkeydestä, sinnikkyydestä ja asioihin perehtymisestä. Matkalla voi tulla epäonnistumisia, mutta niistä ei kannata lannistua. Nobelisti Niels Bohrin sanoin: “Asiantuntija on ihminen, joka on epäonnistunut kaikilla mahdollisilla tavoilla jollain kapealla alueella.”.

Ideoinnissa vaaditaan sitkeyttä ja sitkeys vaatii intohimoa. Aina vika ei ole välttämättä ideassa, vaikka se ei lähdekään lentoon, vaan joskus on kyse väärästä ajoituksesta.

– Siksi välillä on hyvä katsoa, mitä omalla alalla on joskus aiemmin yritetty tehdä ja miettiä, mikä niistä voisi toimia nyt. Ideointi vaatii siis vähän perehtymistä.

Ideointiin kuuluu monenlaisia vaiheita

Ahdistus ja turhautuminen ovat tyypillisiä fiiliksiä matkalla kohti tavoitetta. Sisäinen motivaatio ohjaa flow-tilaan, mutta flow-tilan edellytys on, että työn tekeminen on keskeytyksetöntä.

European Working Condition Survey 2010 -tutkimuksen mukaan suomalainen toimistotyöntekijä käy keskimäärin noin kahdeksan minuutin välein sähköpostissaan tai kalenteriohjelmassaan. Päivät ovat siis hyvin rikkonaisia.

– Ideointiryhmän koko on kannattaa pitää mahdollisimman pienenä. 2-3 henkilöä on hyvä määrä. Usein homogeeninen on parempi kuin heterogeeninen ryhmä vaikka toisin luullaan. Koska ideointi ja innovointi vaativat rohkeutta, ryhmässä pitää uskaltaa esittää älyttömiäkin ajatuksia. Tämä vaatii luottamusta ja turvallista ilmapiiriä, Ulrika Björkstam sanoo.

Aivot tyhjäkäynnillä?

Ihmiset kokevat helposti olevansa hyödyttömiä, kun he ovat joutilaita. Levolla on kuitenkin aivan yhtä suuri merkitys kuin työn teolla. Levännyt pää työstää  kirkkaampia ajatuksia.

Ideoita voi saada mistä tahansa. Luovuutta voi opetella. Listasimme keinoja, joilla voi lisätä luovuutta ja idearikkautta työelämässä:

- Kirjoita joka aamu kolme sivua tajunnanvirtaa. Tämä selkiyttää ajatuksiasi ja antaa tilaa luovuudelle. Kokeile!

- Ota valokuvia ja tee kaikesta muistiinpanoja. Ideointiin tarvitaan sekä hyödyllistä että hyödytöntä tietoa.

- Aseta itsellesi tavoitteita.

- Keskustele erilaisten ihmisten kanssa.

- Hengitä ja meditoi. Se vähentää stressiä ja tuo sinulle levollisemman olon.

- Lähde kävelylle luontoon ja anna uusien ajatusten virrata mieleesi.

 

Asiantuntijana: Ratkaisukeskeinen valmentaja, VTM Ulrika Björkstam / GoodCo Oy.


www.goodco.fi

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.