Työhyvinvointi

Huijarisyndrooma panee osaavan ihmisen epäilemään pätevyyttään

Mies katsoo vakavana tietokonetta.
15.9.2021 klo 9:39

Huijasitko itsellesi hyvän työpaikan osaamatta oikein mitään? Kuuluisiko opiskelupaikkasi oikeasti jollekulle fiksummalle? Tuskinpa vain, mutta jos ajattelet näin, saatat potea huijarisyndroomaa.

Moni epäilee omaa osaamistaan siitä huolimatta, että on suorittanut tutkinnon tai saanut mieleisen työpaikan. Niin sanottua huijarisyndroomaa poteva ei usko, että omat saavutukset olisivat omaa ansiota, vaan pitää asemaansa vahingon tai sattuman summana. Syndroomainen ajattelee, että on huijannut muut uskomaan itseensä ja osaamiseensa.

Huijarisyndrooman taustalla vaikuttavat riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet. Ilmiön käsittelyssä on tavattu keskittyä syndroomaa potevaan yksilöön, mutta juuri julkaistun Huijareiden vallankumous -kirjan (Vastapaino 2021) kirjoittajien mukaan ilmiön juuret ovat syvällä yhteiskunnassa.

Millaiset seikat sitten luovat ja ylläpitävät epävarmuuden tunnetta, joka saa tavalliset osaavat ihmiset epäilemään itseään?

Duunarina akatemiassa

Yksi huijarisyndroomaa ylläpitävistä seikoista liittyy yhteiskuntaluokkaan.

Jos oma suku edustaa työväenluokkaa, saattaa alkaa kyseenalaistaa oikeutustaan opiskella akateemista tutkintoa. Näin voi käydä, vaikka tietäisi päntänneensä pääsykokeisiin ja ansainneensa opiskelupaikkansa kovalla työllä.

Keski- tai yläluokkaiset puolestaan saattavat tiedostaa, että perhetaustalla on vaikutusta heidän menestymiseensä ja alkaa siksi epäillä tai vähätellä omia henkilökohtaisia saavutuksiaan.

”Väärää” sukupuolta

Myös sukupuolella on vaikutuksensa huijarisyndrooman synnyssä.

Niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin, sukupuoli vaikuttaa edelleen siihen, millaisille aloille opiskelu- ja työpaikkojaan pohtivia nuoria ohjataan.

Jos opiskelee tai työskentelee alalla, jolla enemmistö edustaa eri sukupuolta kuin itse, voi alkaa epäillä olevansa väärässä paikassa. Tilanne voi myös laittaa miettimään, saiko paikan omilla ansioillaan vai sukupuolensa vuoksi, osaako työtä kunnolla tai onko ylipäätään oikeanlainen työntekijä kyseiseen työpaikkaan.

Ristiriitaa voivat aiheuttaa myös perinteisiin sukupuolirooleihin liittyvät odotukset. Esimerkiksi vaatimattomuutta on pidetty hyveenä, mutta työelämässä se pitäisikin työntää visusti syrjään. Pätevältä näyttäminen voi tuntua huijaamiselta, jos on tottunut pikemmin vaatimattoman rooliin.

Epäilijöitä kahdella suunnalla

Jos omien päänsisäisten epäilijöiden lisäksi epäilijöitä riittää myös ympäristössä, voivat omat kyvyt alkaa epäilyttää entistä voimakkaammin. Jos muutkin epäilevät minua, en ainakaan ansaitse olla täällä töissä!

Tietyssä työroolissa, ammatissa tai asemassa olevan odotetaan näyttävän tietynlaiselta: olevan tiettyä sukupuolta, pukeutuvan tietyn tyylisesti ja puhuvan tietyllä tavalla. Huijariajatuksia voi herätä, jos ei koe sopivansa tähän muottiin – siitäkin huolimatta, ettei ulkomuodolla ole tekemistä ammattitaidon tai työhön sopivuuden kanssa.

Näillä vinkeillä taklaat huijariajatuksia

Huijarisyndrooma ei ole ilmiönä uusi, mutta tämän päivän työelämä ei varsinaisesti helpota oireita. Tässä muutama ajatus, jotka voivat helpottaa oloasi. Kun alat luottaa osaamiseesi, uskallat tarttua kiinnostaviin työtilaisuuksiin ja edetä urallasi.

Joku muu olisi tehnyt tämän paremmin

Kun huijarisyndrooma painaa päälle töissä, kannattaa pitää mielessä henkilö, joka palkkasi sinut. Oli hänen tehtävänsä päättää, oletko riittävän osaava tehtävään. Mitä jos luottaisit rekrytoijan ammattitaitoon ja lakkaisit tuomaroimasta itseäsi?

Olen huono, koska en ehdi tehdä kaikkea

Et varmasti ole ainoa, joka ei ehdi tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi. On hyvä pitää mielessä, että todennäköisesti kukaan muukaan ei olisi pystynyt tekemään enempää töitä – ei ainakaan riittävän hyvin tai riittävän hyvinvoivana.

Olen huono, koska en tunne alaani läpikotaisin

Jos teet asiantuntijatyötä, sinua saatetaan pitää koko ammattialasi erikoisosaajana. On vaikeaa kokea olevansa tarpeeksi hyvä, jos mikään määrä osaamista ei tunnu riittävän. Muista, että voit vetää itse rajan siihen, mihin suuntaan ammatillista osaamistasi laajennat. Kaikkea ei tarvitse tietää.

Olen huono, koska en koe onnistumisia

Työn tulosten mittaaminen voi joissain tehtävissä olla vaikeaa tai riittämätöntä. Jos et saa koskaan onnistumisia, vika tuskin on sinussa. Kirkasta työsi tavoitteet ja selvitä, miten onnistumista on mahdollista mitata – ja tehdä näkyväksi työyhteisössä. Kun saa kiittävää palautetta muilta, tietää varmasti onnistuneensa.