Työhyvinvointi

Eroon huijarisyndroomasta

20.5.2020 klo 14:38

Pelkäätkö että muut huomaavat osaamattomuutesi? Saatat kärsiä huijarisyndroomasta, joka saa sinut kyseenalaistamaan osaamisesi ja estää tarttumasta uusiin mahdollisuuksiin.

Presentaatio sujui hienosti, mutta helpotuksen sijaan olo on kauhistunut: eivätkö ne tajunneet, etten ymmärtänyt tuosta mitään. Kohta joku varmasti kysyy jotain, ja se paljastaa osaamattomuuteni.

Huijarisyndroomasta kärsivä ihminen on usein ahkera työntekijä, joka suoriutuu työstään hyvin ja saa siitä kiitosta, mutta uskoo sisimmässään, että on huijannut muut uskomaan osaamiseensa.

Hieman vanhentunutta huijarisyndroomaa parempana terminä psykoterapeutti Tiina Ekman pitää huijariajattelua, sillä ongelmassa on kyse juuri ajattelusta, tai pikemminkin sen vääristymisestä.

Ekmanin mukaan jopa 70% ihmisistä epäilee tosinaan osaamistaan ja saattaa hetkellisesti kärsiä huijariajatuksista esimerkiksi aloittaessaan uudessa tehtävässä tai työpaikassa. Tällöin kyse on rimakauhusta, joka laantuu kun työ alkaa sujua.

– Vakavammasta huijariajattelusta kärsivä ei pääse eroon ajatuksistaan ja pahimmillaan paljastumisen pelko voi estää häntä vastaanottamasta uusia tehtäviä tai osallistumasta alansa koulutuksiin. Jos tilanne jatkuu pidempään, on mahdollista, että oman alan kehityksestä jää niin paljon jälkeen, että pelko tekee itsensä todelliseksi, ja kyse on oikeasti osaamattomuudesta.

Huijariajattelu lähtee ristiriidasta

Huijariajattelu on ahdistusoireilun muoto, joka voi aiheuttaa työssä uupumista tai masennusta. Pelko osaamattomuuden paljastumisesta voi saada välttelemään työn aloittamista tai sabotoimaan tekemistään tarkoituksella hutiloiden.

– Huijariajattelija voi pelätä epäonnistumista ja onnistumista samanaikaisesti. Epäonnistuminen paljastaisi osaamattomuuden ja onnistuminen tarkoittaisi sitä, että ensi kerralla hänen tulisi ponnistella vielä kovemmin yltääkseen samaan, eikä hän tiedä kuinka siitä selviäisi. Tilanteeseen liittyvä paine ajaa ihmisen helposti uupumukseen, kun työhön käytetään aikaa kohtuuttomasti.

Ekmanin mukaan perusta ajattelun vinoutumalle syntyy yleensä lapsuudessa, jossa lapsi saa osakseen ristiriitaista arvostelua tai hänen pohdintansa omista kyvyistään ohitetaan kokonaan.

Jos esimerkiksi vanhemmat ja päiväkodin työntekijät arvioivat lapsen osaamisen eri tavoin, eikä asiaa koskaan käsitellä, voi lapsi alkaa uskoa huijanneensa ja näkemään ristiriidan omana vikanaan.

– Ajatusten selvittämisessä olennaisinta on niiden tunnistaminen ja realistinen arviointi: tunnen näin, mutta mitä jos se ei olekaan totta? Kyse on myös itsensä hyväksymisestä ja siitä, että työssään voi olla hyvä vaikkei aina onnistuisi täydellisesti.

Uskalla paljastaa ajatuksesi

Ekmanin mukaan ajatuksista olisi hyvä puhua esimiehelle ja arvioida osaamisen osa-alueita yhdessä.

Paljastumista pelkäävälle tehtävä ei kuitenkaan ole helppo. Siksi keskusteluapua voi olla helpompi pyytää kumppanilta, ystäviltä tai työterveydenhuollosta.

Ekman toivoo, että yhteiskunta olisi hengeltään armollisempi, sillä monella alalla juuri työn abstraktius ja kova kilpailu nostavat vaatimustasoa ja ruokkivat huijariajatusten syntyä.

– Toivoisin jokaiselle työpaikalle turvallista ilmapiiriä, jossa tällaisistakin ajatuksista voisi puhua avoimesti.