Muistatko minkälainen ensimmäinen työpäiväsi nykyisessä työssäsi oli? Entä sitä edellisessä tai jopa sitä edellisessä? Minä muistan, ehkä tuskastuttavankin hyvin.

Melkeinpä jokaista ”ekaa päivääni” uudessa työssä on kautta linjan leimannut sama tunne – tunne valmistautumattomuudesta tuloani kohtaan. Vaikka aloituspäiväni olisi ollut tiedossa kuukausia etukäteen, useimmiten olo on ensimmäisenä työpäivänä uudessa paikassa lähinnä eksynyt. Ja tällä en viittaa uuden ympäristön ja ihmisten aiheuttamaan ”pihalla oloon” vaan puhtaasti siihen, miten olen kokenut tulleeni vastaanotetuksi uudessa työssä.

Kerran sain eteeni pinon aiemmin tehtyjä julkaisuja, joiden parissa tulisin itsekin työskentelemään, ja käskyn lukea niitä koko päivän. Käytännössä pomoni lopulta unohti minut kokonaan ja paineli asiakkaan kautta kotiin. Kerran taas koko ”työkalupakkini” tilaaminen oli onnistuttu unohtamaan ja nökötin työpisteelläni urpona ilman tietokonetta tai puhelinta, lehtiö sentään löytyi. Nykypäivän töitä on varsin haastavaa alkaa tekemään ilman tarvittavia työkaluja, joita odottelin kyseisessä paikassa muutaman päivän – hyvin käytettyä työaikaa, eikö?

Lähtökohtaisesti kaikki tuntuvat olevan aina liian kiireisiä miettiäkseen, miten uusi työntekijä oikeasti otetaan vastaan, ensi minuuteista lähtien. Monessa paikassa on hyvät perehdytysohjelmat ja kalenteri on buukattu viikoiksi täyteen tapaamisia eri sidosryhmien kanssa, mutta se ensimmäinen päivä tuhraantuu liian usein epämääräiseen ”kattele vähän noita meidän nettisivuja ja some-profiileita” –pyyntöön, jonka jälkeen uusi esimies kiiruhtaa tärkeään palaveriin.

Kyllä jokaisen esimiehen pitäisi pystyä priorisoimaan aikataulujaan yhden päivän ajan uuden työntekijän etu mielessään ja rauhoittaa se tämän kanssa asioiden läpi käymiseen, eikö vain? Näin uusi tyyppi todennäköisesti saa homman juonesta nopeasti kiinni ja pääsee itse asiaan, eli töihin. Mitä epämääräisempi startti uudessa työpaikassa on, sitä vaikeampaa uuden työntekijän on päästä töissään kunnolla käyntiin. Hyvä olisi myös miettiä ihan konkreettisia tehtäviä ensimmäisille päiville, jotka uuden tekijän tulisi saada aikaan – jotain ”kevyttä”, mutta kuitenkin hitusen haastavaa.

Minkälaisia ensimmäisiä päiviä teillä on ollut? Onko vastaanotto ollut aina huolehtiva ja asianmukainen vai suoranainen heitteille jättö?

Paula Narkiniemi

Vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina

Kommentit

22

päkä

ei ole kuin muutama viikko aikaa, kun kävin taas yhdessä paikassa olemassa pari viikkoa. Jo haastatteluun mennessä oli toimitusjohtaja unohtanut tuloni!!!! Ja kun eka päivä koitti, ei henkilökuntaa ollut informoitu tulostani. kaikki katsoivat ja kysyivät kuka olen,,,, ja pomo ei edes ilmestynyt paikalle oli muita kiireitä, siis työntekijät joutuivat kylmiltään perehdyttämään minua. en tiennyt itkeä vai nauraa!!!!! Onneksi siis minun onnekseni purimme työsopimuksen ja sain myöhemmin kuulla että palkkojen maksuissa ja tilinauhojen saamisessa oli ollut ongelmia lähes jokaisen kohdalla. siis onneksi työsuhde päättyi. Ajattelin että miten tää firma voi olla viellä toiminnassa ( oli jo kolmas vuosi menossa yrityksellä)
18

Kaffepannu

Tämä työsuhde on kestänyt jo vuoden ja edelleen mulla on sama tunne: liikaa ja ylimääräinen. Ei voi mitään, määräaikaisuus loppuu aikanaan ja sitten teen jotakin uutta. Tiedän, että jätän tyhjiön jota on vaikea paikata. Mutta jos johtaja ei välitä pitää huolta myös meistä ruohonjuuritason puurtajista, niin mieluummin sitten lähden kuin jään. Ehkä tässäkin muut näkevät arvon vasta, kun on poistunut.

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.