Muistatko minkälainen ensimmäinen työpäiväsi nykyisessä työssäsi oli? Entä sitä edellisessä tai jopa sitä edellisessä? Minä muistan, ehkä tuskastuttavankin hyvin.

Melkeinpä jokaista ”ekaa päivääni” uudessa työssä on kautta linjan leimannut sama tunne – tunne valmistautumattomuudesta tuloani kohtaan. Vaikka aloituspäiväni olisi ollut tiedossa kuukausia etukäteen, useimmiten olo on ensimmäisenä työpäivänä uudessa paikassa lähinnä eksynyt. Ja tällä en viittaa uuden ympäristön ja ihmisten aiheuttamaan ”pihalla oloon” vaan puhtaasti siihen, miten olen kokenut tulleeni vastaanotetuksi uudessa työssä.

Kerran sain eteeni pinon aiemmin tehtyjä julkaisuja, joiden parissa tulisin itsekin työskentelemään, ja käskyn lukea niitä koko päivän. Käytännössä pomoni lopulta unohti minut kokonaan ja paineli asiakkaan kautta kotiin. Kerran taas koko ”työkalupakkini” tilaaminen oli onnistuttu unohtamaan ja nökötin työpisteelläni urpona ilman tietokonetta tai puhelinta, lehtiö sentään löytyi. Nykypäivän töitä on varsin haastavaa alkaa tekemään ilman tarvittavia työkaluja, joita odottelin kyseisessä paikassa muutaman päivän – hyvin käytettyä työaikaa, eikö?

Lähtökohtaisesti kaikki tuntuvat olevan aina liian kiireisiä miettiäkseen, miten uusi työntekijä oikeasti otetaan vastaan, ensi minuuteista lähtien. Monessa paikassa on hyvät perehdytysohjelmat ja kalenteri on buukattu viikoiksi täyteen tapaamisia eri sidosryhmien kanssa, mutta se ensimmäinen päivä tuhraantuu liian usein epämääräiseen ”kattele vähän noita meidän nettisivuja ja some-profiileita” –pyyntöön, jonka jälkeen uusi esimies kiiruhtaa tärkeään palaveriin.

Kyllä jokaisen esimiehen pitäisi pystyä priorisoimaan aikataulujaan yhden päivän ajan uuden työntekijän etu mielessään ja rauhoittaa se tämän kanssa asioiden läpi käymiseen, eikö vain? Näin uusi tyyppi todennäköisesti saa homman juonesta nopeasti kiinni ja pääsee itse asiaan, eli töihin. Mitä epämääräisempi startti uudessa työpaikassa on, sitä vaikeampaa uuden työntekijän on päästä töissään kunnolla käyntiin. Hyvä olisi myös miettiä ihan konkreettisia tehtäviä ensimmäisille päiville, jotka uuden tekijän tulisi saada aikaan – jotain ”kevyttä”, mutta kuitenkin hitusen haastavaa.

Minkälaisia ensimmäisiä päiviä teillä on ollut? Onko vastaanotto ollut aina huolehtiva ja asianmukainen vai suoranainen heitteille jättö?

Paula Narkiniemi

Vapaa kirjoittaja

Twitter: @PoolaKristiina