Pitäisikö Suomen kiristää kukkaronnyörejä ja leikata julkisen talouden menoja vai sittenkin elvyttää?

Kysymys on ajankohtainen näin eduskuntavaalien alla. Taloussanomien haastatteleman, säästöintoa toppuuttelevan Aalto-yliopiston taloustieteen professorin Pertti Haaparannan mukaan kotimainen keskustelu aiheesta on “täysin epä-älyllistä”.

Säästölinja saakin sekä kritiikkiä että kannatusta ulkomaisilta talousprofessoreilta. Haaparannan kanssa samoilla linjoilla on makrotalouden professori Göran Hjelm Konjunkturinstitutetista Ruotsista. Hän "vannoo fiskaalipolitiikan nimeen". Hjelm uskoo, että fiskaalipolitiikalla eli valtion rahankäyttöä koskevalla politiikalla kohennetaan valtion taloustilannetta tehokkaammin. Fiskaalipolitiikalla on hänen mukaansa suuri makrotaloudellinen vaikutus.

Töitä työttömille

Julkisilla investoinneilla voidaan myös parantaa työttömyyttä. Työttömät saadaan töihin, kun rakennetaan uusia julkisia rakennuksia tai vaikkapa teitä. Suomessa työttömyysaste nousi helmikuussa yli 10 prosenttiin. Julkisten investointien täytyy olla tuottavia ja niiden täytyy tuoda talouskasvua.

Elvyttäminen voi olla sekä infrahankkeiden edistämistä, kuten talojen rakentamista, mutta samalla tarvitaan myös muunlaisia investointeja. Kuten investointeja työntekijöihin ja työttömiin, kun heille tarjotaan täydentävää koulutusta. Näin työntekijöistä saadaan entistä tuottavampia.

Arvostelijoiden huoli on, että sijoittajat saattavat alkaa kohdella Suomea kuin Espanjaa tai Portugalia, mikäli julkisen talouden velkaantuminen kiihtyy ja velkaa otetaan lisää. Jossain vaiheessa Suomi ei ehkä saisi enää lainaa matalilla koroilla jättivelkojensa takia.

Karkaako raha ulkomaille?

Taloustieteen tohtori Tim Oliver Berg saksalaisesta Ifo-tutkimuslaitoksesta muistuttaa, että lainan saanti edes halvoilla koroilla ei automaattisesti tuo paljon kaivattua talouskasvua. Voi käydä myös niin, että velkarahalla tehdyistä julkisista investoinneista saatavat tulot alittavat julkisiin investointiin käytetyt menot.

Velkarahalla kannattaa siis investoida sellaisiin projekteihin, jotka tuottavat varmasti talouskasvua. Julkisia hankkeita ei kannata laittaa väkisin vireille.

On mahdotonta sanoa, valuisivatko investointeihin käytetyt rahat ja julkiset investoinnit lisääntyvän kulutuksen ja piristyvän kaupan kautta ulkomaisten yritysten tai sijoittajien käsiin. Mitä avoimempi talous, sitä suurempi riski tälle on, hän pohtii.

Myös makrotaloutta tutkiva professori Silvana Tenreyro London School of Economicsista kommentoi, ettei Suomen kannata noudattaa tiukkaa säästöpolitiikkaa. Kun korot ovat ennätyksellisen alhaalla eikä talouskasvua ole juuri näkyvissä, hallituksen kannattaa investoida pitkäkestoisiin, erityisesti julkista infrastruktuuria tukeviin hankkeisiin, hän kommentoi. Tenreyro madaltaisi verotusta ja lisäisi julkisia hankkeita talouskasvun kiihdyttämiseksi.

Elvytyksen hyötyjen valumista ulkomaille Tenreyro ei pelkää. Hänen mukaansa investoinnit julkisiin hankkeisiin, kuten koulujen ja rautateiden rakentamiseen, hyödyttävät enimmäkseen kotimaan taloutta.

Lähde: Taloussanomat

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.