Eläköityminen haastaa mielen hyvinvoinnin

Eläköityminen on suuri elämänmuutos. Yksi odottaa lisääntynyttä vapaa-aikaa innolla, ja toinen kokee putoavansa tyhjän päälle. Terveystalon psykoterapeutti kertoo, miten eläkkeelle jäävä voi valmistautua uudenlaiseen arkeen.

Moni odottaa eläkkeelle jäämistä, mutta kun sen aika lopulta koittaa, ei mieli välttämättä pysy muutoksessa mukana. Terveystalon psykoterapeutti Karin Heino muistuttaa, että jokainen meistä reagoi suureen elämänmuutokseen eri tavoin.

– Yhdelle eläköityminen on helpotus ja uusi mahdollisuus keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin, kuten matkusteluun, harrastuksiin tai parisuhteeseen. Vihdoinkin koetaan, että on aikaa palautua työelämän hektisestä tahdista, ja aamuisin voi herätä oman luonnollisen unirytmin mukaan. Toinen taas kokee eläkkeelle jäämisen pelottavana ja tyhjyyden tunne saattaa tulla yllättäen, Karin Heino kertoo.

Kirje eläkeläisminälle

Jos sosiaalinen elämä on ollut suurelta osin riippuvainen työyhteisöstä, voi muutos tuntua vaikealta ja yksinäisyyden tunne eläkkeellä yllättää.

– Moni eläköityvä kohtaa tarpeettomuuden ja tyhjyyden tunteita. Jos sosiaaliset verkostot ovat huterat, omat huoletkin tuntuvat raskaammilta kantaa yksin, Heino sanoo.

Eläkkeelle jäävä voi valmistautua elämänmuutokseen hyvissä ajoin esimerkiksi mielikuvaharjoituksin.

– Eläkkeelle jäävän kannattaa suunnitella vielä töissä ollessaan, mihin aikoo aikaansa käyttää niin, että jokaisessa arkipäivässä olisi iloa ja sisältöä. Yksi keino on maalailla haavekuvia ja kirjoittaa itselleen tulevaisuuteen kirje, jossa kuvaillaan tyypillistä eläkepäivää tärkeine ihmissuhteineen ja harrastuksineen. Myönteinen ajattelu ohjaa usein tulevaa toimintaamme toivottuun suuntaan, Heino vinkkaa.

Läheisten tuki on tärkeää

Usein lähipiiri huomaa ensimmäisenä, ettei läheinen ole enää oma itsensä, vaan hän vaikuttaa tavallista ärtyneemmältä, väsyneemmältä tai hän vetäytyy omiin oloihinsa. Tällöin asia kannattaa ottaa viipymättä puheeksi.

– Eläköitynyt voi itsekin kokea olonsa saamattomaksi tai hän voi kärsiä unihäiriöistä tai keskittymiskyvyn puutteesta, muttei osaa hakea apua. Pidemmän päälle tämä voi johtaa erilaisiin kiputiloihin tai siihen, että rentoutusta tai ahdistuksen lievitystä aletaan hakea alkoholista.

Uudessa elämäntilanteessa lähipiirin tuki korostuu, ja läheisten olisikin hyvä olla tukena ja kysyä eläkkeelle jäävältä, miltä muutos hänestä tuntuu ja miten uuden arjen rakentaminen on lähtenyt käyntiin. Eläkeläisen itsensäkin kannattaa pyrkiä ennen kaikkea löytämään itselleen sopiva arjen rytmi ja mielekäs sisältö ja siten ennaltaehkäistä mielenterveyden horjumista. Alakulon pitkittyessä voi kuitenkin turvautua myös ammattilaisen apuun.

– Arkisista huolistaan kannattaa jutella ystävien ja perheen kanssa. Jos apeus kuitenkin tuntuu vievän arjesta voimat, voi terveydenhuollon ammattilainen antaa eläkeläiselle uusia mielen työkaluja, joiden avulla astella kohti kepeämpää arkea, Heino sanoo.

Muistilista eläkkeelle jäävälle:

1. Maalaile mielikuvia. Mieti, mikä on sinulle mielekästä arkea. Uuden arjen voi rakentaa esimerkiksi harrastus- tai vapaaehtoistoiminnan varaan.

2. Pidä yhteyttä ystäviin. Sosiaaliset verkostot tekevät arjesta iloisempaa ja tukevat myös alakulon yllättäessä.

3. Ulkoile päivittäin. Joka päivä kannattaa poistua kotoa, suuntautuipa matka ruokakauppaan, kävelylenkille tai harrastusten pariin.

4. Muista kohtuus niin ruoassa kuin juomassa. Huolehdi hyvästä ateriarytmistä ja monipuolisesta ruokavaliosta. Älä ota ruokaviinistä päivittäistä tapaa, vaan nauti alkoholia kohtuudella.

5. Panosta uneen. Levänneenä mielikin on virkeä ja arki sujuu iloisemmin. Eläkkeellä on hyvää aikaa kuulostella kroppaa ja rytmittää arki luonnollisen unirytmin ympärille.

Lähde: Terveystalo