Työllisyysnäkymät

Eläköityminen haastaa julkisen alan palvelutuotannon

18.1.2019 klo 11:23

Työeläkevakuuttaja Kevan tuore ennuste kertoo, että eläköityminen jatkuu voimakkaana julkisen sektorin työntekijöiden keskuudessa. Samaan aikaan uusien työntekijöiden rekrytointi on vaikeutunut.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalta jää eläkkeelle vajaat 170 000 henkilöä, mikä on miltei kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Valtiotyöntekijöistä jopa useampi kuin joka kolmas eli noin 36 000 henkilöä eläköityy vuoteen 2028 mennessä.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan eläköitymistahdilla on välittömiä vaikutuksia julkisen sektorin kykyyn tuottaa palveluita.

– Osaavan henkilökunnan saaminen eläkkeelle jäävien tilalle tulee olemaan koko ajan haastavampaa, hän toteaa.

Henkilöstöpulaa helpottamaan tarvitaan kaikki keinot, joilla työssä jaksamista eläkeikään saakka lisätään ja poissaoloja vähennetään. Myös toimialan vetovoimaisuutta olisi Kietäväisen mukaan kohennettava.

Vaikka oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkka on tärkeä tekijä, se ei suinkaan ole Kietäväisen mielestä ainoa asia.

– Esimerkiksi kunta-alan paremmat lomaedut ovat yksi kilpailukykytekijä. Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat myös merkityksellisyyden tunne sekä työn aikaansaama yhteiskunnallinen hyöty.

Hän näkee tärkeänä vetovoimaa lisäävänä tekijänä työssä jaksamiseen ja ikäjohtamiseen panostamisen.

– Keskeistä on kehittää esimiestyötä ja johtamista. Henkilöstön osaamista tulee pyrkiä uusintamaan, työolosuhteiden tulee olla ajanmukaiset ja esimerkiksi työajan joustavuutta on lisättävä, Kietäväinen listaa.

Hyvä johtaminen lisää vetovoimaa

Tarve vaikuttavalle työkykyjohtamiselle on kova, sillä yksin kunta-alalla sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat vuosittain 2 miljardin euron kustannukset, mikä vastaa kahden kuntaveroprosenttiyksikön tuottoa koko maassa. Erityisesti pitkien sairauspoissaolojen merkitys on suuri. Kietäväinen peräänkuuluttaa ennakoivaa työkykyjohtamista.

– Painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä. Tämä edellyttää organisaatiolta vahvaa strategista otetta henkilöstöjohtamiseen. Yksittäiset hokkuspokkustemput työhyvinvoinnin tukemiseen eivät auta.

Edistyksellisessä organisaatiossa työhyvinvoinnin strategiset muutostavoitteet ohjaavat toimintaa. Kietäväinen mainitsee keinoina vahvan ja varhaisen työkykyä edistävän toiminnan, matalat puuttumisrajat ja tiiviin kumppanuusyhteistyön työterveyden kanssa.

– Ylimmällä johdolla, henkilöstöjohdolla ja lähiesimiehillä on oltava selkeästi määritellyt roolit, vastuut, tehtävät ja osaaminen työkykyjohtamiseen, Kietäväinen sanoo.

Toimivaa tiedolla johtamista

Kietäväinen kannustaa kehittämään tiedolla johtamista.

– Työkykyyn liittyviä tietoja voidaan seurata ja analysoida tiiviisti osana ydintoiminnan avainmittareita. Korvaavaa työtä voidaan hyödyntää, jolloin vajaasta työkyvystä ei välttämättä seuraa sairauspoissaoloja.

Hän huomauttaa digitalisaation muuttavan työtehtäviä voimakkaasti. Kehitystä on seurattava, sillä muuten riskinä on, että alalle syntyy osaamisvajeita, jotka puolestaan muodostavat työkykyriskin.

– Kehityksessä on pysyttävä mukana ja osaamista tulee johtaa. Nämä ovat oleellisia asioita niin työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä ja työurien pidentämisessä, kuin myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa.

Kevan uutinen aiheesta

Työkyöpeli: Johtajasta mahdollistajaksi

Teksti: Elli Collan, kuva: Getty Images