Sipilän hallitus on kaavaillut syksyn aikana lukuisia ehdotuksia talouden kohentamiseksi. Millaisia vaikutuksia niiden toteutumisella olisi työmarkkinoihin ja työntekijän asemaan?

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen pitää merkittävämpänä uudistuksena paikallisen sopimisen mallia, jonka hän arvioi hyödyttävän niin työntekijöitä kun yrityksiäkin. Vertauskohteeksi Kauhanen nostaa Saksan, jossa malliin on siirrytty ilman yhteistä sopimusta 1990-luvulta alkaen. Tutkijan mukaan on selvää näyttöä, että malli on ollut maan talouden kannalta hyödyllinen.

Paikallisen sopimisen malli antaa työntekijöille ja työnantajalle mahdollisuuden sopia sisäisesti työehtosopimuksen säätelemistä asioista, kuten palkoista ja työajoista. Esimerkiksi työaikapankin käyttäminen mahdollistaa työtuntien jaksottamisen kysynnän mukaisesti, jolloin sisään tehdyt tunnit hyvitetään lomana hiljaisempia aikoina.

Kauhanen uskoo, että esimerkiksi työaikoja säätelemällä tai bonuksia ja palkankorotuksia lykkäämällä moni yritys voisi selvitä talousvaikeuksistaan ilman irtisanomisia. Myös Suomen yrittäjät ovat ajaneet mallin hyväksymistä, sillä se toisi järjestyneet ja järjestymättömät yritykset samalle viivalle.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vastaava tutkimusjohtaja Merja Kauhanen huomauttaa, että paikallisella tasolla sovitaan jo nyt melko monista asioista. Sopimuksen edellytyksenä hän pitää vahvaa luottamusta työnantajayritysten ja työntekijöiden välillä. Ilman sitä vaarana on voimasuhteiden vääristyminen, jonka myötä työntekijöillä ei ole yhtäläistä mahdollisuutta vaikuttaa sopimusten sisältöön. Hänen mukaansa paikallisella sopimisella ei myöskään tulisi puuttua työehtosopimusten yleissitovuuteen.

Työttömyysturvan tavoitteet ristiriitaisia

Hallituksen suunnittelemien leikkausten taustalla vaikuttavat pitkään jatkuneen toimialojen rakennemuutoksen aiheuttama työllisyyden kohdanto-ongelma sekä kannustinloukut, jotka osaltaan ylläpitävät työttömyyttä.

Etlan Kauhanen pitää ansiosidonnaisen päivärahan leikkauksia ja työn vastaanottovelvoitteen kiristämistä oikeana suuntana, mutta on samalla huolissaan heikon taloustilanteen vaikutuksista. Kokonaisuudessaan hankalien kannustinloukkujen purkaminen vaatisi hänen mukaansa koko työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista.

– On huolestuttavaa, että markkinoilla on samaan aikaan yhä enemmän työttömiä työnhakijoita sekä avoimia työpaikkoja. Koska uusia työpaikkoja ei synny samoille aloille joilta niitä katoaa, työllistyminen vaatii yhä useammilta uudelleen kouluttautumista ja suunnanmuutoksia.

Kauhasen mukaan kannustinloukkuja syntyy koska työttömyysturvan tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa. Yhtäältä ansioturvan tulisi korvata työntekijän menot työttömyyden aikana, mutta samalla sen tulisi olla tasolla, joka kannustaisi ottamaan työtä vastaan. Etenkin pääkaupunkiseudulla ansiosidonnaista ja asumistukea saavien kohdalla tavoite ei välttämättä toteudu.

Vuorotteluvapaan tiukentamiselle tai lakkauttamiselle Etlan näkemys kuitenkin antaa tukensa. Sen mukaan vuorotteluvapaa ei ole pidentänyt vuorottelijoiden työuria tai auttanut sillä palkattuja työttömiä työllistymään pysyvästi.

Työttömyyden ehkäisy vaatii lisätoimia

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen mukaan muun muassa suunnitellut leikkaukset tietävät selvää heikennystä työmarkkinoilla olevien asemaan.

– Kaavaillut leikkaukset lisäävät ihmisten epävarmuutta tilanteessa, kun työttömyys on edelleen kasvussa, koskettaa entistä useampaa ja sopivia työpaikkoja on tarjolla entistä vähemmän. Lopputuloksena ei välttämättä ole toivottu työllisyyden kasvu vaan yksilöiden toimeentulovaikeuksien lisääntyminen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyminen.

Kauhanen toivoo, että pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyessä valtio kohdentaisi lisäresursseja aktiivisen työvoimapolitiikan toimiin, joilla ylläpidetään osaamista ja ehkäistään työttömyysjaksojen pitkittymistä.

Uudelleentyöllistymisen vauhdittamiseksi aikuiskoulutuksessa tulisi paremmin hyödyntää jo hankittua osaamista, jolloin alanvaihtajan ei tarvitsisi lähteä opinnoissa täysin nollasta. Lisäksi joustavuutta tarvittaisiin myös työttömyyspäivärahan ja opiskelun yhteensovittamiseen.

Koulutusvienti kattaisi opetuksen kuluja

Koska varhaiskoulutuksella ja korkeakoulututkimuksella rakennetaan Suomen tulevaisuutta, on siitä leikkaaminen tutkijoiden mukaan fataalia. Leikkausten sijaan Etlan Kauhanen myisi suomalaista koulutusosaamista ulkomaille, jossa sille olisi selkeästi kysyntää. Hänen mukaansa esimerkiksi Kiina ja Saudi-Arabia ovat olleet erittäin kiinnostuneita suomalaisesta sairaanhoitokoulutusta, mutta maksuttomuuden periaatteen takia sen myyminen ulkomaille on ollut mahdotonta.

Lukukausimaksujen asettaminen ETA-maiden ulkopuolelta tuleville mahdollistaisi tutkintoviennin ja nostaisi samalla koulutuksen tasoa.

– Ei suomalaisen koulutuksen tulisi houkutella opiskelijoita koska se on ilmaista, vaan koska se on tasokasta.

Anna Väre

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.