#Dueeri-kampanja: Tänä vuonna 3 miljoonaa uutta henkilötyötuntia!

Keväällä 2017 alkanut #Duueri-kampanja on saavuttanut päätöspisteensä. Kampanjan tavoitteena oli yhdistää työn teettäjät ja tekijät helposti ja lainmukaisella tavalla. #Duueri onnistui erinomaisesti, sillä tänä vuonna on saavutettu jo 3 134 427 miljoonaa uutta henkilötyötuntia!

Liiketoimintajohtaja Marja-Leena Tuomola Sanoma Digital Finlandista avasi #Duueri-kampanjan päätösseminaarin. Hän kertoi työelämän muutoksesta ja työnvälityksen digitalisoitumisesta.

Oikotiellä on yhteistyössä SuoraTyö.fi:n kanssa Keikkatyöt -palvelu, joka yhdistää työn teettäjän ja tekijän. Jopa 58 % yli 25-vuotiaista suomalaisista voisi ajatella käyttävänsä Oikotie Keikkatyöt -palvelua. 43 % yli 25-vuotiaista on joskus palkannut kotiin ulkopuolista apua. Keikkatöiden hakuun suunnatut osaajaprofiilit ja osaajahaku ovat olleet suosittuja palvelun ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Keikkatöiden ja epätyypillisten töiden markkinat kehittyvät jatkuvasti – ja Oikotie sen mukana.

Keikkatyöläisen apua tarvitaan tutkimuksen mukaan kerran tai pari kertaa kuukaudessa (29 %) ja muutaman kerran vuodessa (41 %). Kotitaloudet palkkaavat keikkatyöläisen siivoukseen 61 %, ikkunanpesuun 51 %, remontointiin 68 % ja muuttoavuksi  33 %.

Suomalaiset tietävät mistä etsiä töitä

Tutkimuksen mukaan työllisyys on Suomessa haaste, mutta työllistymisen pullonkaula ei ole itsessään työpaikkojen löytäminen. Suomessa on 275 600 työtöntä työnhakijaa, joista 98 200 on pitkäaikaistyöttömiä. Suomalaiset tietävät hyvin mistä etsiä töitä. Vain 14 % suomalaisista oli sitä mieltä, että ”työllistymisen este on se, etten tiedä mistä etsin työpaikkailmoituksia.” (Lähde: IROResearch 2017, otanta 781).

Työllistymisen esteitä

58 % suomalaisista ei usko kaikille riittävän töitä tulevaisuudessa. Neljä viidestä suomalaisten listaamasta työllistymisen esteestä kytkeytyy työn joustavuuteen, puolet niistä eri elämänvaiheissa. 82 % vastanneista sanoi työllistymisen esteeksi, että työpaikat ovat keskittyneet tietylle alueelle, 75 % oli sitä mieltä, että työnantajat eivät halua palkata ikääntyneitä työntekijöitä, 59 %:n mielestä työehdot eivät jousta erilaisissa elämäntilanteissa, 57 % ihmisistä ei halua muuttaa työn perässä ja 55 % oli sitä mieltä, että työnantajat eivät halua palkata työttömiä. (Lähde: IROResearch 2017, otanta 781).

79 % suomalaisista pitää eläkkeiden kerryttämistä tärkeänä

Seuraavaksi puheenvuoron sai Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Vaikka 79 % pitää tutkimuksen mukaan eläkkeiden kerryttämistä tärkeänä, 20 % ei kuitenkaan usko koskaan saavansa eläkettä tullessaan eläkeikään. Timo Ritakallio otti puheenvuorossaan esiin työn luonteen muuttumisen ja sen, pysyvätkö työpaikat muutoksessa mukana.

Ritakallion mukaan työn luonteen muuttumiseen vaikuttaa kolme asiaa: 1) Globalisaatio, 2) Teknologian kehitys ja 3) Tiedon lisääntyminen.

Eläkevaroja on yhteensä lähes 200 Mrd Euroa. Ne riittävät, kun huomioidaan useita tekijöitä, kuten sijoitusten tuotto, työllisyys, syntyvyys ja kuolevuus, maahanmuutto sekä ansiokehitys.

Miten verottaja pysyy työn muutoksen kelkassa?

Ylitarkastaja Miika Halonen Verohallinnosta valotti verottajan toimia epätyypillisten työsuhteiden käsittelyssä. Verottajalle on tärkeää tietää mitä toimintaympäristössä tapahtuu ja miten se vaikuttaa asiointikanaviin ja verottajan omiin prosesseihin. Miika Halosen esityksestä ilmeni, että mikäli työn tarjoamista ja vastaanottamista voidaan helpottaa, niin Verohallinnon tulee se tehdä.

52 % suomalaisista uskoo, että tulevaisuudessa ansio tulee muodostumaan yhä useammasta työstä. Tähän vaaditaan ketteryyttä yhteiskunnan eri järjestelmien välillä, verottaja mukaan lukien. 74 % suomalaisista uskoo joustavien työntekijöiden menestyvän parhaiten tulevaisuudessa. 53 % suomalaisista tekisi mielellään keikkatyötä, jos sen löytäminen ja työstä sopiminen olisi helppoa.

Tilaisuuden lopuksi oli vuorossa lyhyt väittely aiheesta jäädytimmeko työn säätelyn mekanismit 90-luvulle? Siihen osallistuivat Kaisa Hernberg, vs. puoluesihteeri, Vihreät, Mikkel Näkkäläjärvi, puheenjohtaja, Demarinuoret sekä Joel Järvinen, maajohtaja, Uber. Kaikki peräänkuuluttivat joustavampaa toimintaympäristöä erilaisille työskentelymahdollisuuksille.

Lopuksi puheenvuoron sai #duueri, taitelija Oona Tikkaoja, joka kehui SuoraTyö.fi -palvelun sujuvuutta lisätyövoiman palkkaamisessa. Tikkaoja on mukana uudessa Piiloleikki-nimisessä start up -yrityksessä, jonka ydinjoukko koostuu erilaisista osaajista.

#Duueri-kampanjan ja tilaisuuden kumppaneina toimivat Etera, Fennia, Lenovo, Suoratyö, Oikotie ja T-Media

 

Tilaisuudessa julkistettiin tuore Työn tulevaisuus -tutkimus, joka valottaa työssäkäyvien suomalaisten näkemyksiä työn tulevaisuudesta ja tyytyväisyydestä omaan työhönsä. #Duueri-tutkimus (22.3.30.3.2017) kartoitti näkemyksiä työn tekemisestä ja tarjoamisesta. Jutussa käytetyt viittaukset ovat tästä tutkimuksesta ellei toisin ole mainittu.

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.