Noin puolet suomalaisista uskoo, että tyypin 2 diabetes puhkeaa vasta vanhalla iällä. Tämä selvisi Terveystalon tutkimuksessa.

Todellisuudessa suurin osa diabetekseen sairastuneista on työikäisiä. Hoitamaton diabetes voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä, ja huolestuttavaa onkin, että 250 000 suomalaista sairastaa tietämättään.

Maaliskuussa tehdyn Terveystalon kyselytutkimuksesta selvisi miten hyvin suomalaiset tuntevat diabeteksen riskit, hoidon ja ennaltaehkäisyn. Yhdeksällä prosentilla vastaajista oli todettu tyypin 2 diabetes ja kahdella prosentilla tyypin 1 diabetes. 65 % kyselyyn vastanneista diabetesta sairastavista uskoo, että tyypin 2 diabetes puhkeaa vasta vanhalla iällä. Näin luuli myös 56 % vastaajista, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet tunnistivat virheellisiksi väittämät, ettei diabetekseen voi sairastua jos on hoikka tai ei syö sokeria.

Diabeteksen eri tyypit epäselvät

Huonosti hoidettu diabetes aiheuttaa sairauksia. Kyselyyn vastanneet tunnistivat parhaiten raajojen menetyksen, sokeutumisen ja munuaisten vajaatoiminnan. Toisaalta vajaa 15 % vastaajista molemmissa ryhmissä uskoi virheellisesti diabeteksen aiheuttavan myös kilpirauhasen vajaatoimintaa ja noin 10 % haimasyöpää. Joka viides vastaajista, joilla ei ollut diabetesdiagnoosia, ei osannut nimetä lisäsairauksia.

Suurin osa vastaajista nimesi oikean ruokavalion ja liikunnan myös tyypin 1 diabeteksen hoitokeinoiksi, vaikka se vaatii aina insuliinilääkityksen. Yli kolmasosa ei tiennyt, mitä eroa tyypin 1 ja 2 diabeteksella on.

Harva tietää olevansa riskiryhmää

Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, joista 250 000 ei tiedä sairaudestaan. Sairastuneiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 10–15 vuoden aikana. Lähes 40 % vastaajista, joilla ei ollut diagnosoitu diabetesta, ei  osannut sanoa, kuinka yleisestä sairaudesta on kyse. Vain viidesosa oli käynyt mittaamassa verensokerinsa viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisimmät syyt olivat, ettei asia ollut tullut mieleen tai etteivät vastaajat kokeneet olevansa riskiryhmää. Jälkimmäisen syyn vastasi kolmasosa 40–59-vuotiaista, jotka eivät olleet käyneet verensokerimittauksessa ja joilla ei ollut diagnoosia.

Diabeteksen sairastumisriskiä nostavat perimän lisäksi vähäinen liikunta, ylipaino, tupakointi sekä runsas tyydyttyneen rasvan ja vähäinen kasvisten määrä ruokavaliossa. Säännöllinen verensokerin seuranta on tärkeää, jotta kohonnut riski huomataan hyvissä ajoin.

Diabetes diagnosoidaan sokerirasituskokeella tai verikokeesta määritettävällä paastosokerilla tai pitkäaikaissokerilla. Kyselyyn vastanneista diabeetikoista puolet luuli, että diagnoosi voidaan tehdä myös mittaamalla virtsasta sokerin määrä.

Vältä diabetesta:

- Syö terveellisesti.Pidä huolta riittävästä kuidun saannista ja runsaasta kasvisten määrästä. Huolehdi, että saat ravinnosta pehmeitä rasvoja. Vältä kovia, tyydyttyneitä rasvoja.

- Pidä paino hallinnassa. Jo pienikin painonpudotus vähentää sairastumisriskiä.

- Liiku. Lisää liikuntaa arkeen esimerkiksi kävelemällä.

- Huolehdi riittävästä unesta ja vältä stressiä.

-Tee elämäntapamuutoksia pienin askelin, jolloin niistä on helpompi pitää kiinni.

Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, ja otos oli kansallisesti edustava. Kyselytutkimuksen suunnittelivat ja analysoivat Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy ja Terveystalo. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa.

Lähde: Terveystalo