Työkyöpeli

Asiantuntijatyössä työaika hämärtyy – mihin vetää raja?

3.6.2019 klo 4:00

Harva asiantuntijatyötä tekevä pystyy kokonaan jättämään työtään työpaikalle työajan päätyttyä – työ seuraa mukana vapaa-ajalle ja hommia saatetaan tehdä hyvinkin joustavasti eri paikoissa, vaikka virallinen työaika olisikin päättynyt. Miten oma työhyvinvointi sitten varmistetaan tässä kuviossa?

Koska asiantuntijatyö yhä enemmän muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja töitä voi tehdä joustavasti omaan rytmiin, saattaa myös hämärtyä käsitys siitä, milloin työt pitäisi lopettaa ja miten vetää raja jatkuvasti tavoitettavissa olemiselle.

Etätyömahdollisuuksista puhuttaessa keskustelu etenkin muutama vuosi sitten kääntyi usein siihen, kuka vahtii, että työt tulee tehdyksi, jos niitä ei tehdä työpaikalla. Vähemmälle huomiolle taas on jäänyt tärkeä huomio siitä, miten huolehditaan niidenkin työntekijöiden hyvinvoinnista, jotka työn imussa saattavat tehdä töitä kellon ympäri. Kun kaikki ovat käytännössä tavoitettavissa milloin ja missä vain, on hankala vetää rajaa sille, koska työpäivä oikeastaan loppuu – tai alkaa.

Toki on jokaisen oma tehtävä huolehtia jaksamisestaan ja siitä, että tietää mitkä omat jaksamisen rajat ovat, mutta myös selkeät pelisäännöt oman esimiehen ja kollegoiden kanssa on hyvä asettaa. Koska sähköposteihin odotetaan vastausta, missä kanavissa oikeasti akuutit ja välitöntä reagointia vaativat viestit tulisi välittää ja milloin on vaikkapa ok vaivata kollegaa lomalla – nämä näin esimerkkeinä.

Asiantuntijoiden johtaessa omaa päivittäistä työtään yhä enemmän ja enemmän itse, riski kuormittumiselle ja loppuun palamiselle kasvaa – etenkin jos työpaikalla on jatkuvasti kiirettä ja resurssipulaa. Itsensä johtamisesta puhuttaessa onkin älyttömän tärkeää muistaa, ettei työntekijää pidä tämänkään muoti-ilmiön hurmoksessa jättää täysin yksin. Esimiehiltä ja johtajilta tarvitaan yhä enemmän priorisointia ja sparrausta: mitä ja miten töitä kannattaisi oikeastaan tehdä tässä jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Mikä on tärkeää ja mikä ei. Käskyjen ja tehtävien jakamisen sijaan esimiesten rooli muuttuukin etenkin asiantuntijaorganisaatioissa kohti valmentavaa tapaa ohjata työtä.

Paula Narkiniemi
vapaa kirjoittaja
Twitter: @PoolaKristiina