Kun työttömyys yllättää, ovat hyvät neuvot tarpeen. Selvitettäviä asioita on paljon ja tarvittavia liitteitä lähes yhtä paljon. Samalla pitää myös turvata oma toimeentulo. Tai ehkä haaveiletkin työpaikasta ulkomailla. Vai aiotko ryhtyä opiskelemaan tai pistää pystyyn oman yrityksen?

Yleinen työttömyyskassa YTK on koonnut kattavan paketin kaikista työttömyysturvaan liittyvistä aiheista, jotta sinun olisi helpompi hahmottaa, miten toimia eri tilanteissa ja mitä mahdollisuuksia työttömyysturva tarjoaa. Ansioturvan ABC:n löydät kokonaisuudessaan YTK:n nettisivuilta tästä linkistä tai voit ladata Ansioturvan ABC -esitteen tästä linkistä.

Miten voin saada ansiosidonnaista päivärahaa?

Jotta voit saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta, sinun tulee kuulua johonkin työttömyyskassaan ja täyttää 26 kalenteriviikon jäsenyys- ja työssäoloehto. Pääsääntöisesti työssäoloehtoon lasketaan mukaan jäsenyysaikana kertyneet työviikot, jolloin työtä on vähintään 18 tuntia ja palkka on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Tämä työaika voi täyttyä yhdestä tai useammasta työstä. Jotta työ kerryttäisi työssäoloehtoa, sen tulee olla vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on suoritettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujakso on työttömyyttä välittömästi edeltävä 28 kuukauden pituinen ajanjakso. Tätä tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin tietyillä edellytyksillä pidentää enintään seitsemällä vuodella. Perusteita tarkastelujakson pidentämiselle ovat esimerkiksi hakijan poissaolo työmarkkinoilta sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia.

Mikäli et täytä jäsenyys- ja työssäoloehtoa työttömyyskassassa, kuulut Kelan maksaman peruspäivärahan tai työmarkkinatuen piiriin.  Työttömyyskassan maksaman ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on aina jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttäminen.

Milloin ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan ja kuinka paljon?

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Työllistämistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi TE-toimiston kautta haettava työvoimapoliittinen koulutus ja omaehtoinen opiskelu. Päätöksen opintojen tukemisesta ansiopäivärahalla tekee TE-toimisto, minkä jälkeen työttömyyskassa tutkii vielä jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymisen ja muut kuin työvoimapoliittiset esteet päivärahan maksamiselle.

Vaikka sinulla on tavoitteena löytää itsellesi kokopäivätyö, kannattaa sitä etsiessä ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä. Sinulla voi työttömänä vastaanotetun osa-aikatyön aikana olla oikeus soviteltuun päivärahaan, mikäli osa-aikatyösi työaika on enintään 80 prosenttia alalla työskentelevän kokoaikaisen työntekijän työajasta.  Jos sinulla on työaikasi perusteella oikeus soviteltavaan päivärahaan, sinulla on oikeus ansaita kuukauden sovittelujakson aikana 300 euroa tai neljän viikon sovittelujakson aikana 279 euroa ilman, että tulo vaikuttaa vähentävästi maksettavan työttömyyspäivärahan määrään. Tämän suojaosan ylittävästä tulosta puolet vähentää sinulle maksettavan päivärahan määrää.

Soviteltu päiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen ja ansaitsemasi tulo (myös suojaosa mukaan luettuna) voivat olla yhteensä enintään sinun päivärahan perusteena olevan palkkasi suuruinen.  

Soviteltu päiväraha maksetaan kaikilta sovittelujaksoon sisältyviltä päiviltä samansuuruisena.

Työttömyyspäivärahan maksaminen perustuu työttömyysturvalakiin, joten päivärahasi maksetaan aina samansuuruisena samoilla ehdoilla riippumatta siitä, mihin työttömyyskassaan kuulut.

Kuinka kauan ansiosidonnaista päivärahaa voi saada?

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivän ajan yhtä 26 kalenteriviikon työssäoloehtoa kohtaan. Uuden 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa pääsääntöisesti alusta, kun täytät uuden 26 kalenteriviikon työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Samalla päivärahasi taso määritellään uudelleen ja sinulle asetetaan uusi viiden päivän omavastuuaika. Päivärahan määrää ei kuitenkaan lasketa uudelleen eikä omavastuuaikaa aseteta, jos nämä toimenpiteet on tehty edellisen kerran vuoden sisällä.

Työttömyyspäiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osan kesto voi lyhentyä sadalla päivällä, jos sinulla on työhistoriaa alle kolme vuotta tai vielä sadalla päivällä, jos keskeytät tai kieltäydyt kokonaan TE-toimiston tarjoamasta työllistymistä edistävästä palvelusta 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana. Tällöin työttömyyspäivärahan ansio-osan kesto voi siis olla vain 300 tai 400 päivää, minkä jälkeen työttömyyskassa maksaa päivärahan peruspäivärahan suuruisena 500 päivän enimmäismaksuaikaan saakka.

Mitä teen, jos ryhdyn yrittäjäksi?

Yritystoiminnan aloittamisella on vaikutuksia työttömyysturvan kannalta. Palkansaajakassan jäsenenä sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos sinun katsotaan työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassa. Päätöksen yritystoiminnan päätoimisuudesta tekee aina TE-toimisto, joka antaa asiasta työttömyyskassalle lausunnon. Kun aloitat yritystoiminnan, suosittelemme, että liityt heti yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä keräät yrittäjän työssäoloehtoa. Sinä voit yritystoiminnan aloittamisen jälkeen vielä 18 kuukauden ajan kuulua palkansaajakassaan, mutta tätä emme siis suosittele. Jos yritystoimintasi päättyy ensimmäisen 18 kuukauden aikana, sinulla on sekä palkansaajakassan että yrittäjäkassan jäsenenä mahdollisuus saada ansiopäivärahaa aikaisemman palkansaajana kerätyn työssäolon nojalla.

Mikäli olet sivutoiminen yrittäjä ja TE-toimisto katsoo lausunnossaan yrittäjyytesi sivutoimiseksi, sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa. Mikäli yritystoiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta ja päätät jatkaa päätoimisena yrittäjänä, sinun on erottava palkansaajakassasta viimeistään 18 kuukauden kuluttua. Jos päätät luopua yritystoiminnasta, voit jatkaa jäsenyyttäsi palkansaajakassassa, jos olet jäänyt jälkisuoja-ajaksi palkansaajakassaan taikka palata palkansaajakassan jäseneksi, jos olet liittynyt yrittäjäkassaan. Suomessa on kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa: Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa SYT ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa AYT.

Kuka voi liittyä palkansaajille tarkoitettuun työttömyyskassaan?

Yrittäjät eivät voi vakuuttaa itseään YTK:ssa. Näin ollen esimerkiksi toimeksiantosopimuksella tai ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen päätoimisena yrittäjänä estävät jäsenyytesi. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna et voi hakea jäsenyyttä, lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.

Työttömyysturvassa sinut määritellään yrittäjäksi ensinnäkin aina silloin, jos olet velvollinen järjestämään oman työeläketurvasi joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että olet velvollinen ottamaan päätointasi varten YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Muodollisella asemallasi tai omistuksellasi työnantajayrityksessä ei ole merkitystä, jos olet päätointasi varten YEL- tai MYEL-velvollinen. Toiseksi sinua voidaan työttömyysturvassa pitää yrittäjänä myös osakeyhtiön osaomistajana tai yrittäjän perheenjäsenenä, vaikka itse kuuluisitkin muun eläkevakuutuksen piiriin. Yrittäjäaseman arviointi tapahtuu tällöin sekä henkilökohtaisen omistusosuutesi, että perheesi omistuksen, ja toisaalta sen perusteella, työskenteletkö yrityksessä johtavassa asemassa. Yrittäjän samassa taloudessa asuva perheenjäsen, joka työskentelee yrityksessä, katsotaan työttömyysturvassa myös yrittäjäksi, vaikka hän ei itse omistaisi osaakaan yrityksestä.

Lue työttömyysturvasta tarkemmin tästä linkistä.


YTK-logo