Erilaiset ammattitaudit ovat arkipäivää monella alalla. Listasimme Työterveyslaitoksen tutkimuksen pohjalta yleisimmät ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt.

● Meluvammat (1040/520)

Yleisimpiä vahvistettuja ammattitauteja olivat tutkimuksen mukaan meluvammat, joita oli 520 tapausta. Näistä naisille kirjattiin vain 15 tapausta, miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Kaikkiaan tutkittiin 1040 henkilöä meluvammaepäilyn vuoksi.

Vakuutusyhtiöt vahvistivat 50 prosenttia epäillyistä meluvammoista ammattitaudiksi. Keskiarvoa suurempi prosentti selittynee työperäisen altistumisen tunnistamisen helppoudella ja meluvammadiagnostiikan selkeydellä.

● Ihotaudit (1036/323)

Ammatti-ihotautiepäilyjä tutkittiin 1036 tapausta. Ammattitaudiksi vahvistettiin 31 prosenttia eli 323 tapausta, joista 142 oli ärsytyskosketusihottumia ja 119 allergisia kosketusihottumia. Ammatti-ihotauteja esiintyi naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä.

Märkätyö on lukumääräisesti suurin ärsytyskosketusihottumien aiheuttaja. Epoksiyhdisteiden lisäksi toinen tärkeä allergisen kosketusihottuman aiheuttajaryhmä ovat isotiatsolinonit. Ne ovat säilöntäaineita, joita käytetään muun muassa maaleissa, kosmeettisissa tuotteissa ja metallintyöstönesteissä. Isotiatsolinoniallergia on toiseksi yleisin ihotestauksessa esiin tuleva kosketusallergia nikkeliallergian jälkeen.

● Hengitystieallergiat (874/131)

Hengitystieallergioita kirjattiin 874 tapausta. Ammattitaudeiksi näistä vahvistettiin 131. Astmoja näistä vahvistetuista hengitystieallergioista oli 63, allergisia nuhia 44 ja allergisia alveoliitteja (homepölykeuhkoja) 23. Naisten osuus kaikista vahvistetuista hengitystieallergioista oli 57%. Hengitystieallergioiden yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, eri kemialliset tekijät sekä eläinten epiteeli, karvat tai eritteet, jauhot, viljat ja rehut.

● Asbestisairaudet (721/533)

Asbestin aiheuttamaksi ammattitaudiksi vahvistui 533 tutkituista 721 tapauksesta. Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus oli keuhkopussin kiinnikkeet ja paksuuntumat, 418 tapausta. Asbestooseja (asbestipölykeuhkoja) varmistettiin 30 ja asbestin aiheuttamaksi todettuja syöpiä 82. Vain 25 kaikista vahvistetuista asbestisairauksista todettiin naisilla.

● Rasitussairaudet (461/212)

Rasitussairauksia kirjattiin 461, joista 212 vahvistettiin ammattitaudiksi. Yleisin rasitussairaus oli olkaluun sivunastan tulehdus, joka muodosti lähes puolet tapauksista. Naisten osuus kaikista rasitussairauksista oli 34 prosenttia.

Putkiasentajilla hälyttävä määrä epoksi-ihottumia

Epoksikemikaalit, joita käytetään muun muassa putkistojen saneerauksessa, ovat ammattitaudiksi vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurin aiheuttajaryhmä. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteristä, johon kirjattiin vuodelta 2013 yhteensä 4 602 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 18,7 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 4 404. Viime vuosien lukumäärien lasku näyttää pysähtyneen.

Epoksiyhdisteet ovat muovikemikaaleja, joita käytetään rakennusalalla ja monilla teollisuuden aloilla. Vuosina 2009−2013 Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen epoksi-ihottumatapausten joukossa yleisiä ammatteja olivat putkiasentaja sekä maalarit/pinnoittajat. Putkiasentajien suuri ammatti-ihotautimäärä liittyy suurelta osin putkisaneeraustekniikkaan, ns. sukitukseen, jossa vanhojen viemäriputkien sisäpintoja pinnoitetaan epoksilla.

Epoksikemikaalien aiheuttamassa allergiassa on tavallista, että työntekijät ovat nuoria ja saavat oireita jo muutaman kuukauden työnteon jälkeen. Epoksiallergiaan liittyvien iho-oireiden ennuste on hyvä, mikäli altistuminen loppuu, mutta herkistymisen jälkeen on vaikea jatkaa epoksialtisteisessa työssä, koska täydellinen suojautuminen epokseilta on haastavaa.

Työterveyslaitoksen hankkeen pohjalta tehty Epoksikansio-sivusto www.ttl.fi/epoksikansio – joka neuvoo käyttäjiä: Epoksityössä tulisi käyttää kemikaalinsuojakäsineitä, joissa on riittävän pitkä varsi. Niiden päällä voidaan käyttää lisäksi useita kerroksia kertakäyttökäsineitä, joita riisutaan kerroksittain lyhyin väliajoin. Näin vältetään myös ympäristön likaantuminen.

Nuorten työntekijöiden perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin on erittäin tärkeää ja se on aina työnantajan vastuulla.

Lähde: Työterveyslaitos

Lisätietoja: ylilääkäri Panu Oksa, ylilääkäri Kristiina Aalto-Korte, apulaisylilääkäri Maria Pesonen / Työterveyslaitos.

Julkaisu: Oksa P, Palo L, Saalo A, Aalto-Korte K, Pesonen M, Mäkinen I, Tuomivaara S. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2013. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos, Helsinki 2015. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/default.aspx