Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen piinaavat edelleen suomalaisia työpaikkoja.

Vaikka kiusaamisen syistä ja seurauksista tiedetään paljon, tehokkaita keinoja kiusaamisen lopettamiseksi kaivataan yhä. Ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä on sopia työpaikalla yhteisesti, että epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä.

Kiusaamisen nollatoleranssin rakentamisessa koko työyhteisön rooli on tärkeä. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hankkeen materiaalista.
Sopuisa työyhteisö -hankkeessa tehtiin kehittämistoimia ja järjestettiin valmennuksia johdolle ja työyhteisöille kiusaamisen nollatoleranssin juurruttamiseksi työpaikalle. Mukana oli kuusi organisaatiota.

Jokainen on vastuussa

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa omasta käyttäytymisestään, mutta johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli häirinnän tai kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamiseen puuttuminen on monelle esimiehelle vaikeaa, mutta se on taito, jonka voi oppia. Valmennukseen osallistuneet esimiehet kokivat saaneensa työkaluja kiusaamisen puheeksi ottamiseen ja konfliktin selvittämiseen.

Hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa epäasiallinen ja vastuuton käyttäytyminen väheni, ja myönteinen vuorovaikutus sekä tuki epäasiallisesti kohdelluille lisääntyivät.

Vastuuton työkäyttäytyminen on yleistä

Vastuuton työkäyttäytyminen on syytä erottaa kiusaamisesta, sillä niiden selvittämisen ja lopettamisen prosessit ovat erilaiset. Vastuutonta työkäyttäytymistä on työtä ja työyhteisön toimintaa häiritsevä ja vaikeuttava toiminta. Esimerkiksi omavaltainen käytös, muiden aiheeton syyttely sekä osaamisen tai työn vähättely ovat vastuutonta työkäyttäytymistä. Jos työaikoja tai muita yhteisesti sovittuja työtä koskevia pelisääntöjä ei noudateta, henkilö käyttäytyy vastuuttomasti.

Hanke osoitti, että vastuuton työkäyttäytyminen on selvästi yleisempää kuin työpaikkakiusaaminen, lähes kaksi viidestä Sopuisa-seurantakyselyyn osallistuneesta kertoi, että omassa työyksikössä on vastuuttomasti käyttäytyvä työntekijä.

Kuusi askelta kiusaamisen nollatoleranssiin:
- Kahdella ensimmäisellä askeleella tunnistetaan kiusaamisen riskit ja epäasiallisen käyttäytymisen muodot.
- Kolmas askel on puheeksi ottaminen, olkoon kyse sitten omakohtaisesta kokemuksesta tai muiden huonosta kohtelusta.
- Neljännellä askeleella esimies tarttuu toimeen ja selvittää tietoonsa tulleen kiusaamisepäilyn.
- Viidennellä askeleella kysytään, sallitaanko meillä kiusaaminen ja mikä estää sen puheeksi ottamisen.
- Kuudennella askeleella tuetaan myönteistä, työn suuntaista käyttäytymistä. Hankkeessa työtovereiden auttaminen, tervehtiminen ja myönteisen palautteen antaminen lisääntyivät.

Kohti sopuisaa työyhteisöä -hankkeessa tutkittiin, miten organisaation toimintakulttuuri ja ajattelutavat ovat yhteydessä kiusaamiseen, siihen suhtautumiseen ja puuttumiseen. Hankkeessa etsittiin keinoja, joilla organisaatiot, esimiehet ja työyhteisöt voivat rakentaa työpaikkakulttuuria ja ajattelua, jossa epäasiallista käyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä. Tutkimus- ja seurantatietoa kerättiin ryhmähaastatteluin sekä koko henkilöstölle suunnatuin kyselyin. Hankkeeseen osallistui kuusi organisaatiota, jotka edustavat eri toimialoja ja eriluonteista työtä mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoa, teknistä toimialaa, ravitsemustoimintaa, kirkollista työtä ja koneenrakennusta. Hanketta rahoitti Työsuojelurahasto. www.ttl.fi/sopuisa
 

Lähde: Työterveyslaitos
www.ttl.fi