Vuoden 2018 alusta voimaan tulleesta työttömyysturvan aktiivimallista kohistaan joka suunnalla.

Työttömyysturvan ns. aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sen vaikutukset alkavat näkyä vasta noin kolmen kuukauden kuluttua, kun ensimmäinen 65 päivän tarkastelujakso päättyy.

Lain soveltaminen vaatii viranomaisilta lisätyötä, koska työttömän toiminta on kirjattava nyt 65 päivän jaksoissa jatkopäätelmiä varten. Toiminta voi muuttaa työttömyysturvan saamisen ehtoja ja työttömyyspäivärahan määrää.

Työttömyysturva voi alentua 4,65 prosentilla, se voi säilyä ennallaan tai siihen voi tulla joillekin päiville korotusosa tai korotettu ansio-osa tai kulukorvaus työvoimapalveluihin osallistumisen osalta.  Lisäksi työttömyysturva on soviteltava työtulojen kanssa tai evättävä kokoaikaisen työn päiviltä tai ajalta, jolloin palkka ei enää mahdu sovitellun päivärahan raameihin.

Pykäläviidakkoa tulkitsemassa

Pykäläviidakko kummastuttaa työnhakijaa. Miten kansalainen voisi ymmärtää uudet säännökset? Mitä tarkoittaa 4,65 prosentin alennuksen välttämisen ehtona oleva 65 päivän aikana tehty sellainen työ, että se ”kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon”? Vastaus: Se tarkoittaa pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työtä, mutta sen lisäksi palkan on oltava vähintään työehtosopimusten mukainen. Yrittäjillä, freelancereilla jne. määritelmä on erilainen.

Mikäli työtön on tehnyt työtä 65 päivän tarkastelujakson aikana, se voi johtaa työttömyyspäivärahan muuttamiseen sovitelluksi päivärahaksi, ellei sitten työttömyyspäivärahaa kokonaan evätä työpäivien osalta.

Kun työtön on ollut tarpeeksi aktiivinen 65 päivän aikana tekemällä mahdollisesti osa-aikatyötä tai joitakin työpätkiä, seurauksena voi olla jopa päivärahan alentaminen, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Silloin otetaan huomioon 300 euron ns. suojaosa, joka on kohdistettava oikealla tavalla kuukausituloihin.

Työttömyyspäivärahaan voidaan tehdä uudessa laissa määrätty alennus myös silloin, kun päiväraha ei ole täysi päiväraha. Kyse voi olla sovitellusta päivärahasta, vanhempiensa kotona asuvien osittaisesta työmarkkinatuesta tai muun sosiaaliturvan (useimmiten lasten kotihoidon tuki) kanssa yhteen sovitetusta päivärahasta tai sitten tarveharkinnan vuoksi vajaasta päivärahasta. Alennus tehdään täyteen päivärahaan, josta sitten lasketaan muut vähennykset.

Työvoimapalvelujen riittävyys?

Työttömyyspäivärahan alentamiselta voi välttyä osallistumalla vähintään viiden päivän ajan työllistämistä edistäviin palveluihin tai muuhun työvoimaviranomaisten järjestämään työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun tai toimintaan tai rekrytointia tukevaan toimintaan, josta maksetaan työttömyysetuutta. Ongelmana on vain se, että työllistämistä edistäviä palveluja ei ole tarjolla kaikille, ja että ne ovat joka tapauksessa harkinnanvaraisia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta yhdelläkään työttömällä ei ole automaattista, subjektiivista oikeutta näihin palveluihin.

Valtion talousarvion mukaan työvoimapalveluissa on tänä vuonna vähemmän väkeä kuin viime vuonna. Koska työttömän aktiivisuutta tarkastellaan vain 65 päivän jaksoissa, henkilön aikaisemmalla työ- ja toimintahistorialla ei ole merkitystä. Jos henkilö esimerkiksi irtisanotaan 30 vuoden työhistorian jälkeen, hänen on aktivoiduttava välittömästi ensimmäisten 65 työttömyyspäivän aikana välttyäkseen päivärahan alentamiselta.

Tai jos työtön palaa puolen vuoden työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi, niin hänen on ensimmäisten 65 päivän aikana osoitettava olevansa riittävän aktiivinen, jotta päivärahaan ei tehtäisi 4,65 prosentin pudotusta.

Uudessa laissa ei ole ikärajaa. Myös eläkeiän kynnyksellä olevan työttömän päivärahaa voidaan alentaa. Aktiivisuusvaatimukselta välttyvät ainoastaan työkyvyttömyyseläkepäätöstä odottavat, vammaistukia saavat sekä omais- ja perhehoitajina toimivat työttömät.

 

Lähde: Kela, Aamulehti, HS