Työhyvinvointi

Aina väärän ikäinen työelämään

Keski-ikäinen mies töissä.

Työpaikka jäi saamatta, koska ikä. Ylennys jäi saamatta, koska ikä. Työpaikalla katsotaan kieroon ja pimitetään tietoa, koska ikä. Ikäsyrjintää kokevat monen ikäiset, mutta onneksi sitä voi myös taklata omilla teoilla. 

Ikäsyrjintä voi olla sanatonta ja piilevää – tai näkyvää ja kuuluvaa. Se voi näyttäytyä arvostuksen puutteena, satuttaa ja hankaloittaa uralla etenemistä. Se syö työhyvinvointia ja kokemusta omasta pystyvyydestä. Ikäsyrjintä saa arjen tuntumaan tahmealta ja koko työelämän epäreilulta.

Välillä tuntuu, että toiset mennä porskuttavat, mutta itse on aina väärän ikäinen työelämään. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta silti monet kokevat tulevansa syrjityiksi työelämässä.

Kokemus syrjityksi tulemisesta on vahva, kipeä ja hyvin henkilökohtainen.Hankalan tilanteesta tekee se, että syrjintää on monesti vaikea todentaa. 

Ikäsyrjinnän torjumisen ytimessä ovat ikään liittyvät asenteet

On koko organisaation ja työyhteisön etu, että jokaisen osaaminen ja potentiaali pääsevät esiin ja hyötykäyttöön. 

Hyvällä ikäjohtamisella voidaan varmistaa, että jokainen pääsee työskentelemään itselleen ja omaan tilanteeseensa sopivassa roolissa uran kaikissa vaiheissa. Työterveyslaitos on listannut, miten eri ikäisten työntekijöiden tarpeita ja odotuksia voidaan huomioida ikäjohtamisen keinoin.

Hyvällä ikäjohtamisella luodaan arvostavaa ilmapiiriä, mutta jokainen voi myös itse omalla toiminnallaan vaikuttaa ikään liittyviin asenteisiin. Miten itse suhtaudut eri ikäisiin kollegoihin? Arvostatko heidän osaamistaan ja työpanostaan? Osoitatko arvostusta heille?

Nuoretkin kokevat ikäsyrjintää

Monesti ikäsyrjinnästä puhuttaessa viitataan yli viisikymppisiin tai eläkeikää lähestyviin. Kuitenkin myös nuoret kokevat syrjintää työelämässä. 

Nuoret voivat kokea syrjintää, jos ensimmäisen työpaikan ovet eivät tahdo aueta, ylennystä ei kuulu tai työnantaja tarjoaa koulutukseen nähden liian helpolta tuntuvia työtehtäviä eikä anna vastuuta. Nuoret naiset saattavat kokea ikäsyrjinnän rinnalla sukupuoleen liittyvää syrjintää, joka linkittyy oletukseen perheen perustamisesta. 

Nuorten kokemukset syrjinnästä tulee ottaa vakavasti, koska työssä koetulla syrjinnällä voi tutkimuksen mukaan olla kielteisiä vaikutuksia myöhempään työuraan, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. 

Erityisesti nuorten työnhakijoiden kannattaa hyödyntää rekrytoijien työpaikkailmoituksissa antamat soittoajat. Ne ovat mainio tilaisuus kysellä tarkemmin avointen työpaikkojen osaamisvaatimuksista ja peilata oman osaamisen sopivuutta tehtävään yhdessä rekrytoijan kanssa. Näin voi jo ennen työpaikan hakemista varmistua, että työn vaativuustaso ja oma osaaminen ovat linjassa keskenään, ja välttyä turhilta pettymyksiltä.

Nuoren työntekijän kannattaa myös avoimesti puhua töissä urakehitykseen liittyvistä toiveistaan ja odotuksistaan, kuten siitä, millaisia tehtäviä haluaa päästä tekemään.

Mitä enemmän puhetta, sitä enemmän yhteisymmärrystä ja sitä vähemmän virheellisiä tulkintoja.

Eläkeikää lähestyvän kannattaa puhua avoimesti työhön liittyvistä toiveistaan

Eläkeikää lähestyvä työntekijä voi kokea ikäsyrjintää työnhaussa, mutta myös työpaikalla. 

Eläkeikää lähestyvien onkin erityisen tärkeää keskustella työnantajan kanssa omista toiveista ja odotuksista työn suhteen. Toivotko, että pääsisit työssäsi opastamaan uusia tulokkaita ja jakamaan osaamistasi kokemattomammille? Janoatko vielä uusia haasteita ja urakehityksen mahdollisuuksia ja haluatko mukaan uusiin projekteihin? Onko toiveenasi, etteivät työtehtäväsi enää kovasti muuttuisi ennen eläkkeelle siirtymistä? 

Mitä paremmin omia toiveitaan tulevien työvuosien suhteen osaa avata esihenkilölle, sitä paremmat mahdollisuudet on rakentaa viimeisistä työvuosista omia toiveita ja tavoitteita vastaavia. 

Jos urakehitys kiinnostaa, kannattaa lukea inspiroiva artikkeli ravintola-alan konkarista Tarja Koprasta, joka kouluttautui ja työllistyi henkilöstöpäälliköksi viisikymppisenä. Kopra ei kokenut iän olevan urahaaveidensa esteenä vaan huomasi päinvastoin, että työnantajat arvostivat hänen vankkaa kokemustaan.  

Joskus kyse on muusta kuin iästä

Ikäsyrjinnästä on käyty paljon keskustelua mediassa, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että ihmiset tunnistavat ikäsyrjintää aiempaa paremmin ja osaavat myös sanoittaa kokemuksiaan. Toisaalta laaja medianäkyvyys on voinut myös johtaa ajatukseen, että ikäsyrjintää tapahtuu jopa enemmän kuin sitä todellisuudessa tapahtuu.

Joskus kyse voi olla siitä, että alalla käydään kovaa kilpailua työpaikoista. Kun hakijoita on paljon, pettymyksiltä on mahdotonta välttyä. Rekrytoijalta kannattaakin kysyä rohkeasti, miksi paikka jäi saamatta ja millainen osaaja paikkaan valittiin. Näin voi välttyä virheellisiltä tulkinnoilta ja varmistaa, ettei syrjintää tapahtunut.  

TE-toimiston urapsykologit ovat kertoneet näkevänsä työssään, että myös yli viisikymppisiä palkataan. He kysyvätkin, onko ikä sittenkään työllistymisen este vai onko kyse muista seikoista. He kannustavat keskittymään työnhaussa ennen kaikkea asioihin, joihin voi itse vaikuttaa – iälleenhän ei kukaan voi mitään. Lue lisää urapsykologien oivalluksia.