Syötkö aamuisin runsaan aamupalan vai lähdetkö liikkeelle kahvin voimalla? Aamupalan syömiselle kannattaa varata aikaa joka aamu. Vanha sanonta: aamupala on päivän tärkein ateria, pitää nimittäin edelleen paikkansa.

Päivä on hyvä rytmittää ruokailujen mukaan. Aikuisen olisi hyvä syödä noin 3-4 tunnin välein. Päivä alkaa aamupalasta ja päättyy iltapalaan. Välissä nautitaan lounas, mahdollinen välipala ja päivällinen. Kaikki eivät tarvitse kahta lämmitä ateriaa päivässä eli lounaan tai päivällisen voi korvata esim. evästyyppisellä tarjottavalla tai ruokaisalla salaatilla.

- Sana breakfast eli sanasta sanaan suomennettuna ”paaston katkaisu” kuvastaa hyvin sitä mitä aamupala on. Kun yö on nukuttu ja paastottu, aamulla on aika täydentää tyhjentyneet energiavarastot, laillistettu ravitsemusterapeutti, HK:n ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen sanoo.

Säännöllisyys tärkeää

Ruokailun säännöllisyys on työssä jaksamisen a ja o. Usein kalenteri on kuitenkin niin täynnä, että aikaa lounaalle ei jää. Lisäksi konttorityössä usein ajatellaan, että ruokailu ei ole niin tärkeää. On hyvä muistaa, että kuten fyysinen työ, niin myös aivotyöskentely on rasittavaa ja vaatii energiaa.

Kun kehon glukoosivarastot tyhjenevät ajatus katkeilee ja ideoita ei synny. Työpäivän lounas on siis hyvä merkata kalenteriin kuten mikä tahansa tärkeä asia, ja siitä kannattaa pitää kiinni. Myös ravinnon laadulla on merkitystä jaksamiseen. Ihmisen keho tarvitsee monipuolisesti erilaisia ravintoaineita, kuitua ja proteiinia. Proteiinibuumin ollessa kuumimmillaan, Käkönen haluaa muistuttaa proteiinin syömisen ajoittamisesta.

- Proteiini kannattaa annostella päivän kaikille aterioille, eikä nauttia kerta-annoksena, hän sanoo.

Lautasmalli on hyvä

Soile Käkösen mielestä lautasmalli antaa hyvän sapluunan syömiselle. Jokainen voi toki noudattaa omaa erikoisruokavaliotaan ja ruokailutottumuksiaan, mutta lautasmalli antaa hyvän perustan monipuoliselle ruokailulle.

- Lautasmallia voi noudattaa myös henkilöstöravintolassa tai ravintolassa ruokaillessa. Salaatin voi halutessaan ottaa pienelle lautaselle erikseen ja pääruoan eri lautaselle. Pääruokalautaselle valitaan tässä tapauksessa ½ hiilihydraattipitoista ruokaa ja ½ proteiinia, Soile Käkönen vinkkaa.

Hiilihydraattitietoisuus muodissa

Hiilihydraattitietoinen ruokavalio on nykyään monen valinta. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan muistaa pitää huolta riittävästä kuidun saannista. Aikuinen tarvitsee 25-35 g kuitua päivässä. Jos haluaa välttää leipää ja muita nopeita hiilihydraatteja, kannattaa lisätä kasvisten määrää ruokavaliossa. Kuitulisäksi voi ottaa myös erilaiset siemenet ja leseet. Täysin kuiduton ruokavalio voi aiheuttaa ummetusta ja vatsavaivoja. Syömisen ohella myös juominen on tärkeää. Jo pienikin nestehukka näkyy tarkkaavaisuuden herpaantumisena.

- Aterioilla kannattaa juoda pari lasia nestettä ja tämän lisäksi muutama vesilasi aterioiden välillä lisää vireyttä.

Asiantuntijana: Laillistettu ravitsemusterapeutti, HK:n ravitsemusasiantuntija Soile Käkönen

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.