Vuodessa menee ruokaa roskiin jopa 500 miljoonalla eurolla. Apetit selvitti suomalaisten ruokahävikin syitä ja määrää.

Elokuussa 2016 teetetyllä kuluttajatutkimuksella etsittiin perusteluja kasvisten käyttämiseen ja käyttämättä jättämiseen. Jokainen suomalainen heittää kotona 23 kiloa vuodessa ruokaa roskiin. Vihannekset ja hedelmät muodostavat tästä kolmanneksen.
Kuluttajakyselyyn vastanneista joka toinen kertoo kasvisten käytön haasteeksi arjen kiireet ja sen, että kasviksia tulee usein ostettua liikaa, jolloin nuhjaantuneet kasvikset päätyvät hävikkiin.

Tanska 48 kiloa, Norja 46 kiloa, Ruotsi 29 kiloa ja Suomi 23 kiloa
Suhteellisesti eniten ruokahävikkiä syntyy yksinasuvien ja varakkaampien talouksissa. Lapsiperheissä ylimääräistä ruokaa päätyy roskiin erityisesti ruoanlaiton yhteydessä. Ruokaa laitetaan liikaa, ja näin ylijääneet lautastähteet päätyvät jäteastiaan. Vähiten ruokahävikkiä tuottavat yli 65-vuotiaat.

Suurin hävikki vihanneksista ja hedelmistä
Suomalaisten ruokahävikistä suurimman osan muodostavat vihannekset ja hedelmät. Niiden kokonaismäärä hävikistä on kolmannes, ja pelkästään vihannekset muodostavat tästä viidenneksen. Eniten hävikkiin päätyy perunaa, ja lisäksi pilaantumisen vuoksi roskiin heitetään salaatteja, kurkkuja ja tomaatteja. Vaikka vuosittaiset hävikkimäärät ovat hurjia, on Suomen tilanne pohjoismaisten naapureidemme keskuudessa paras.

Ruokahävikki on yhtä turhaa kuin hanan jättäminen valumaan tai ikkunan pitäminen auki pakkasella.  Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa. Kehittyneissä maissa yksittäisistä elintarvikeketjun vaiheista eniten hävikkiä syntyy nimenomaan kotitalouksissa. Vuositasolla ruokahävikistä alkutuotannon osuus on 50–60, teollisuuden 75–105, ravitsemuspalveluiden 75–85 ja kaupan 65–75 miljoonaa kiloa. Kotitaloudet tuottavat ruokahävikkiä vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa.

Helsingin yliopiston ruokahävikkitutkielma kertoo, että ruoan tuhlaaminen aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Valitettavasti huono omatunto kolkuttaa vain lyhyen aikaa. Poisheitetty ruoka on helppo unohtaa jäteastian kannen sulkeuduttua.

Apetit on mukana Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian gradutyössä, jonka tehtävänä on selvittää ruokahävikin tilaa Suomessa. Roosa Luukkasen opinnäytetyön juuri valmistuneen ensimmäisen osan nimi on Ruoasta roskaksi – ruokahävikin muodostuminen kotitalouksien arjessa. Apetitin elokuussa 2016 teettämä sähköinen kuluttajakysely selvitti suomalaisten syitä ja esteitä kasvisten käyttöön. Kyselytutkimukseen vastasi 1017 suomalaista, joista miehiä oli 511 ja naisia 506.

Lähde: Apetit

 

 

 

Lisää uusi kommentti

To prevent automated spam submissions leave this field empty.