Stressi voi viedä yöunet ja tehdä ärtyneeksi. Tutkimuksen mukaan jopa 59 % suomalaisista nukkuu stressaantuneena huonosti.

Mehiläisen ja IROResearchin tutkimuksen* mukaan stressi vie monilta yöunet ja se oireilee yleisenä ärsyyntyneisyytenä. 59 % suomalaisista nukkuu stressaantuneena huonosti ja 58 % kokee olevansa kireä ja ärtynyt. Mehiläisen työterveyslääkäri Anne Lehtonen antoi vinkkejä miten stressinhallintaa voi parantaa. 

Vaikka stressikokemus on psykologinen, ovat monet vaikutukset ja oireet usein fyysisiä. Vihaisuus ja ärtymys ovat normaaleja reaktioita epämiellyttäviin asioihin, kuten stressiin. Anne Lehtosen mukaan haasteelliseksi reaktiot muuttuvat silloin, kun ne jäävät pitkäkestoisesti vaikuttamaan ihmisen toimintaan. 

Säännöllinen vuorokausirytmi auttaa 

Naisista jopa 66 % kokee stressaantuneena nukkuvansa huonosti ja miehistä yli puolet, eli 52 %*. Terveen ihmisen yöuni on yksilöllistä, sillä riittävän yöunen kesto ja vuorokausirytmin pituus vaihtelevat melko paljon. Lehtosen mukaan säännöllinen vuorokausirytmi auttaa useimmiten. Monet nukahtavat parhaiten klo 21–24 välillä. Vireyttä lisäävät aktiviteetit ja alkoholi on hyvä unohtaa kokonaan, jos haluaa välttyä turhilta nukahtamisvaikeuksilta.

Terve henkilö nukahtaa yleensä alle puolessa tunnissa ja on yön aikana valveilla korkeintaan vajaat puoli tuntia.

Vähennä kiireen tuntua

Kyselyn** mukaan alituinen kiire (16 %) ja työasiat tai työttömyys (15 %) aiheuttavat eniten stressintunnetta. Myös se, että ”elämässä tapahtuu liikaa samanaikaisesti” (13 %) stressaa monia. Stressiä syntyy tilanteissa, joissa ulkopuolelta tulevat vaatimukset eivät kohtaa omien voimavarojen kanssa. Suorittaminen ja liika ankaruus itseään kohtaan johtavat yleensä stressiin.

Jos tuntuu, että aina on kiire, on hyvä pohtia mihin aika ylipäätään kuluu. Kannattaa kirjata  muutaman päivän ajan ylös, mihin aikaa  tulee käytettyä. Silloin voi tunnistaa sen, mihin aika kului silloin, kun piti tehdäkin jotain muuta.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua jo havaitessaan varhaisia stressiin sopivia hälytysmerkkejä, kuten suoliston toiminnan muutoksia, sydämen tykytystä ja hengityksen tai hikoilun kiihtymistä. Moni hakeutuu kuitenkin vastaanotolle vasta vakavassa uupumusvaiheessa, jolloin toiminta- ja työkyky ovat useimmiten jo vaikeasti häiriintyneet.

Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa masennusta, työuupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä – pahimmillaan jopa itsetuhoista käytöstä. Stressi voi aiheuttaa myös perhe- sekä parisuhdeongelmia. Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se kuluttaa henkilön voimavaroja siten, että työ- ja toimintakyky alenevat.

5 vinkkiä stressaantuneelle:

1. Älä ole liian ankara itsellesi. Muista, ettei elämä on muutakin kuin suorittamista.

2. Harjoittele läsnäoloa tässä hetkessä. Jo muutaman minuutin hengittely rentouttaa ja pysäyttää tähän hetkeen.

3. Liiku  säännöllisesti. Liikunta lievittää stressiä ja vahvistaa itsetuntoa.

4. Kiinnitä huomiota alkoholin käyttöön, sillä alkoholi vaikuttaa hyvinvointiin ja etenkin unen laatuun.

5. Pidä taukoja töissä ja huolehdi siitä, että vapaa-aika ei ole liian aikataulutettua.

 

* IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000 ajalla 30.8.–8.9.2017.

** Kysely stressiä aiheuttavista asioista toteutettiin Mehiläisen Asiakasraati-verkkoyhteisössä ajalla 20.9.–11.10.2017. Internetkyselyyn vastasi 1470 raatilaista.

 

Lähde: Mehiläinen

Lue lisää stressistä