Yritykset ovat nuorille työelämän oppimisympäristöjä

Yhteiskunnan nopean muutoksen vuoksi on ymmärrettävää, että nuoret kokevat epävarmuutta tulevaisuuden työelämästä. Muutoksen vauhtia ei voida hillitä, mutta tulevaisuudessa tarvittavia taitoja tulisi opettaa nuorille selvästi nykyistä systemaattisemmin.

– Tavoitetila on, että jokainen nuori kokisi elämänsä merkitykselliseksi. Näkisivät tulevaisuuden valoisana ja kokisivat, että he voivat itse vaikuttaa siihen, tuumaa Lasten ja Nuorten säätiön asiantuntija Sara Peltola Vastuullinen kesäduuni -seminaarissa 20.3.

Nuorten mielikuvat tulevaisuudesta rakentuvat lopulta arjen kohtaamisissa. Peltolan mukaan Lasten ja Nuorten säätiön tehtävänä onkin saattaa nuoria ja yrityksiä yhteen sekä kouluttaa henkilökuntaa siihen, miten nuoria tuetaan ja kohdataan arjessa.  

Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa?

Peltola aloittaa puheenvuoronsa pohtimalla nuorten ja jo työelämässä olevien henkilöiden katsontakantoja. Hänen mielestään on tärkeä miettiä, miten tunnistetaan ja vahvistetaan nuorten vahvuuksia työelämässä.

– Julkisissa keskusteluissa nuoret nähdään mystisenä ryhmänä, joka ajattelee täysin eri lailla kuin me. Tutkimusten mukaan onnellisen elämän rakennusaineita ovat heille kuitenkin hyvin samankaltaisia kuin meillä aikuisilla. Esimerkiksi työpaikka, jossa saa kasvaa ja kehittyä, sekä toimivat sosiaaliset suhteet nähtiin onnellisen elämän tärkeimpinä rakennuspalikkoina, Peltola kertoo. Hän uskookin, että aikuiset helposti vierastavat nuoria. Nuorille työelämä puolestaan voi tuntua pelottavalta mustalta aukolta. Todellisuudessa näiden kahden ryhmän ajatusmallit eivät juurikaan eroa toisistaan.

– Näen, että sillan rakentaminen ja toistemme ymmärtäminen olisi todella tärkeää, Peltola painottaa Nuoren työelämätaidot vahvistuvat toiminnassa. Onnistumisen kokemukset työelämäpolun alussa vahvistavat rohkeutta kokeilla uusia asioita. Ensimmäisellä työpäivällä uudessa kesätyössä on merkitystä!

– Nuorta voi jännittää ottaa kontaktia ja puhua ”aikuisten maailmassa”. Ensimmäisellä päivällä on suuri merkitys kokemuksen rakentumisessa, Peltola muistuttaa.  

Miten voit helpottaa nuoren oloa?

– Toiminnallisuus on tärkeä jännityksen laukaisija. Käykää yhdessä katsomassa työtiloja ja tutustumassa työkavereihin. Mitä nopeammin nuori pääsee kiinni tehtäviin, sen parempi.

Kannattaa myös varmistaa, että kesätyöntekijällä on joku tehtävä, jonka hän voi saada valmiiksi ensimmäisen päivän aikana. Tällöin hän voi kertoa onnistumisestaan, jos kotona kysellään miten työpäivä meni, Peltola vinkkaa. Sanaton viestintä on myös olennaisessa osassa nuoren kanssa toimiessa.

”Haluaako tämä ihminen oikeasti olla kanssani? Olenko tervetullut tähän työyhteisöön?” Mitä nuoremmasta kesätyöntekijästä on kyse, sitä kriittisempää aito läsnäolo on.

– Jos nuori kokee, että aikuinen on kiireinen, hän ei välttämättä uskalla kysyä hänen mieltään askarruttavista asioista ja pelkää olevansa tiellä. Hän lisää, että työelämässä puhutaan omaa slangia ja jokaisessa yrityksessä on omat rutinoituneet käsitteet ja toimintatavat.

– Ottakaa askel taaksepäin ja miettikää, mikä oikeasti on itsestäänselvyys? Älkää tehkö ennakko-oletuksia nuorten osaamisesta, vaan kertokaa, mitä esimerkiksi Yammer, Lync ja lyhenteet tarkoittavat. Nuorilla ei välttämättä ole näihin kosketuspintaa, Peltola muistuttaa. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, Peltola mainitsee aktiivisen kuuntelun.

– Katso nuorta silmiin ja vastaa toisen viestiin. Toista ja tiivistä. Rakentakaa yhdessä jaettua ymmärrystä. Esimerkiksi kysymällä ”tarkoititko näin?” autat nuorta kehittymään ja opetat hänelle, miten työelämässä puhutaan, Peltola sanoo.

Teksti: Charlotta Forsberg Kuva: Niko Jekkonen