Nykyinen työaikalaki on tarkoitus korvata uudella, 1.1.2020 voimaan tulevalla työaikalailla. Kokosimme alle neljä muutosta, joita uusi laki toisi mukanaan.


1.     Uusi joustotyöaika

Joustotyöaika soveltuisi ajasta ja paikasta riippumattomaan työhön, kuten vaativaan asiantuntijatyöhön. Vähintään puolet työajasta pitäisi olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä itse päättää. Työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti. Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika saisi olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyö ei näin ollen lisäisi työaikaa, mutta mahdollistaisi työajan vapaamman sijoittelun.
 

2.    Työaikapankki kaikkien työpaikkojen käyttöön

Uusi työaikalaki mahdollistaisi työaikapankin käyttöönottamisen riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Työaikapankkiin voisi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa. Työaikapankkiin säästettävä työaikakertymä ei saisi kalenterivuodessa ylittää 180 tuntia.
 

3.    Liukuvan työajan rajat muuttuvat

Vuorokautinen liukuma-aika nousisi kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuma-ajan sijoittumisesta voitaisiin sopia niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys. Esimerkiksi niin, että liukuma olisi klo 20–22 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien. Jatkossa plussasaldoja saa olla enintään 60 tuntia ja miinussaldoja enintään 20 tuntia. 
 

4.    Täsmennyksiä työaikalain soveltamisalaan 

Johtajat ja johtamistehtäviin rinnastuvia tehtäviä hoitavat työntekijät jäisivät jatkossakin lain ulkopuolelle. Lisäedellytyksenä lakiin kirjattaisiin ns. työaika-autonomian kriteeri. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, että työntekijän työaikaa ei määritellä ennalta, työajan käyttöä ei valvota ja työntekijä voi itse päättää työajastaan.

Nykyinen poikkeussäännös ”työstä, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä” jäisi uudesta työaikalaista pois. Sen sijaan jatkossa lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi ”työ, jota tehdään pääsääntöisesti kiinteän toimipaikan ulkopuolella ja jossa palkkaus määräytyy kokonaisuudessaan tai lähes kokonaisuudessaan suoritepohjaisena.” Poikkeuksen soveltaminen edellyttäisi siten tietynlaista palkkausmallia, mikä on uutta nykyiseen työaikalakiin verrattuna.


Hallituksen esitys HE 158/2018 uudeksi työaikalaiksi on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180158

 

Lisää uusi kommentti