Uudet irtisanomissäännöt voimaan 1.7.2019 – mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Keskustelua herättänyt ns. irtisanomislaki on edennyt konkreettiseksi hallituksen esitykseksi. Ensi kesästä lähtien henkilöstömäärä on otettava huomioon irtisanomisarvioinnissa.

Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaan työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa ”on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”.

Jos uudistus toteutuu, ensi heinäkuussa laki muuttuu muotoon ”on otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”. Hallituksen esityksen mukaan pienten työnantajien olosuhteille halutaan antaa nykyistä suurempi painoarvo.

Irtisanomisperusteet pysyvät ennallaan

Uudistus ei tarkoita sitä, että pienissä yrityksissä työntekijän pienikin rikkomus oikeuttaisi irtisanomiseen. Irtisanomisperusteen on jatkossakin perustuttava painavaan syyhyn, jolla on olennainen vaikutus työsuhteeseen. Velvollisuus varoittaa ennen irtisanomista säilyy jatkossakin – myös pienissä yrityksissä.

Kun arvioidaan, täyttyykö irtisanomisperuste, kyse on kokonaisarvioinnista, jossa otetaan huomioon muun muassa työntekijän rikkeen laatu ja vakavuus, työntekijän asema ja hänen suhtautumisensa käyttäytymiseensä, työn luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet sekä työnantajan asema.

Nyt ehdotettu uudistus ei poista kokonaisarvioinnin merkitystä eikä myöskään tarkoita sitä, että jatkossa ainoa merkitsevä asia olisi työnantajan henkilöstömäärä. Kyse on enemmänkin siitä, että kokonaisarvioinnissa painotetaan jatkossa enemmän työnantajan pientä kokoa ja henkilöstömäärää.

Tuleva oikeuskäytäntö määrittelee tulkintalinjat

Muutosta on perusteltu sillä, että pienillä yrityksillä on suhteellisesti heikommat edellytykset kantaa työntekijän moitittavan menettelyn seuraukset niin taloudellisesti kuin työyhteisön toiminnan kannalta. Toisaalta jo nykyisen lain nojalla on vakiintuneesti katsottu, että erityisesti alisuoriutumistilanteissa isoilla työnantajilla on paremmat edellytykset sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen välttämiseksi. Työnantajan koko on siis tähänkin mennessä vaikuttanut kokonaisarviointiin.

Tuleva oikeuskäytäntö näyttää, miten merkittäväksi uudistus tosiasiassa muodostuu ja mihin vedetään raja pienen yrityksen määritelmän kohdalla. Lain valmisteluvaiheessa viitattiin ensin alle 20 henkeä työllistäviin yrityksiin, sitten alle 10 henkeä työllistäviin ja lopulta henkilöstömäärärajasta luovuttiin kokonaan. Viime kädessä tuomioistuimet linjaavat tapauskohtaisesti, missä tilanteissa ja kuinka paljon henkilöstömäärälle tullaan antamaan painoarvoa.

Hallituksen esitys 227/2018 on luettavissa osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180227