Työ & Laki

Työnantajan rikosvastuu liiallisesta ylitöiden teettämisestä

Työ & Laki, Castrén & Snellman
28.1.2022 klo 9:00

Korkein oikeus arvioi ratkaisussaan KKO:2021:52 tilannetta, jossa työnantajan edustajia syytettiin työturvallisuusrikoksesta sillä perusteella, että he olivat teettäneet työntekijöillä ylitöitä selvästi yli työaikalaissa sallitun enimmäismäärän.

Yhtiön edustajat olivat laiminlyöneet valvoa ylitöiden tekemistä koskevien työaikasäännösten noudattamista ja olivat teettäneet ainakin seitsemällä työntekijällä ylitöitä selvästi yli sallitun 250 tunnin. Tässä tapauksessa ylitöitä oli teetetty huomattava määrä – ylityötunteja oli kertynyt yhtä työntekijää kohden enimmillään lähes 700 tuntia yli sallitun vuosittaisen enimmäistyömäärän. Työntekijöiden työtehtävät olivat liittyneet moottoriajoneuvojen kuljettamiseen ja muihin kuljetustöihin.

Korkeimman oikeuden mukaan ylityön enimmäismäärää koskevia työaikalain säännöksiä ei voida pitää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettuna työturvallisuusmääräyksenä. Selvästi sallittua suurempien ylityömäärien teettäminen voisi kuitenkin merkitä työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttävää työturvallisuuslain säännösten vastaista menettelyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on nimittäin velvollisuus tarkkailla työajoista työturvallisuudelle johtuvia haitta- ja vaaratekijöitä sekä tarpeellisilla toimenpiteillä varmistaa, etteivät työntekijän turvallisuus ja terveys vaarannu työaikojen vuoksi.

Jos työnantaja saa tiedon yksittäisen työntekijän kuormittumisesta työssä, sen on työturvallisuuslain mukaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Sitä, kuinka suuri ylityökertymän on oltava, jotta sitä voidaan pitää työturvallisuuslain vastaisena, on arvioitava tilannekohtaisesti ottaen huomioon työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi muun muassa sen, onko kysymys ainoastaan satunnaisesta vai jatkuvasta menettelystä. Työtehtävien laatu tulee niin ikään ottaa huomioon arvioinnissa siten, että esimerkiksi jatkuvaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativassa työssä säännösten vastainen tila voisi täyttyä helpommin.

Korkein oikeus katsoi, että tässä tapauksessa työnantajan edustajien olisi tullut puuttua työntekijöiden tekemiin selvästi liiallisiin ylityömääriin. Sillä, olivatko työntekijät tehneet ylitöitä oma-aloitteisesti, ei ollut korkeimman oikeuden mukaan merkitystä arviossa. Painoarvoa voitiin korkeimman oikeuden mukaan antaa myös sille, että työntekijöiden työtehtävät moottoriajoneuvojen kuljettajina olivat keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativaa työtä.

Korkein oikeus katsoi, että työnantajien edustajat olivat menettelyllään syyllistyneet työturvallisuusrikokseen.

Työnantajan velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työturvallisuudesta sekä kuormitustekijöiden selvittämistä koskeva toimintavelvoite koskevat myös ylitöistä johtuvia tilanteita. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin tavoin liiallinen ylitöiden tekeminen voi olla työntekijän terveyttä ja turvallisuutta vaarantavaa. Ratkaisu korostaa työnantajan velvollisuutta seurata aktiivisesti työntekijöidensä ylityömääriä sekä velvollisuutta puuttua riittävän ajoissa tiedossaan oleviin suuriin ylityömääriin ja niistä aiheutuvaan työntekijöiden kuormittumiseen.

Työ & Laki, Castren&Snellman