Työnantajalla ei ollut työntekijän suostumusta tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeen

Rovaniemen hovioikeuden 20.11.2020 antamassa ratkaisussa sillä, oliko yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön täyttymistä. Työnantaja syyllistyi viestintäsalaisuuden loukkaukseen pitäessään auki työntekijän työsähköpostia ilman hänen työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuvaa suostumustaan.

Hovioikeuden ratkaisu korostaa työntekijän sähköpostin käsittelyä koskevan suostumuksen avainasemaa erityisesti äkillisissä työsuhteen päättymistilanteissa. Ratkaisussaan hovioikeus arvioi sitä, oliko työnantajalla ollut oikeus pitää auki työntekijän työsähköpostia ja luetuttaa sitä työntekijöillään sen jälkeen, kun työntekijän työsuhde oli ilman irtisanomisaikaa päättynyt, oliko toiminta edellyttänyt suojauksen murtamista, oliko työntekijän työsähköposteja avattu ja oliko työnantaja tällä tavoin menettelemällä syyllistynyt viestintäsalaisuuden loukkaukseen.

Asiassa oli riidatonta, että työnantajalla oli ollut työntekijän suostumus käyttää tämän työsähköpostia työsuhteen aikana työtehtävien hoitamista varten tämän poissa ollessa. Työntekijä ei kuitenkaan ollut antanut työsuhteensa päättymisen yhteydessä tai sen jälkeen erillistä suostumusta sähköpostitilinsä käyttöön enää työsuhteen päättymisen jälkeen. Riidatonta oli myös se, että työnantaja oli pitänyt työntekijän työsähköpostia tarkoituksellisesti auki niin kutsuttujen pimeiden asiakkaiden selvittämistä varten hieman yli viikon ajan.

Teon rangaistavuus viestintäsalaisuuden loukkauksena edellyttää teon oikeudettomuutta sekä sitä, että suljettu viesti on avattu tai että viesti on teknisin keinoin suojattu ulkopuolisilta ja että tiedon hankkiminen viestistä tapahtui tämä suojaus murtaen. Hovioikeus katsoi teon oikeudettomuutta arvioitavan erityisesti sen perusteella, onko teko työelämän tietosuojalain säännösten vastainen. Työelämän tietosuojalain tavoitteisiin sekä työntekijän yksityisyyden suojan ja siihen poikkeuksen tekevän suostumuksen merkityksen sekä toisaalta työnantajan oikeuden tietyin edellytyksin avata ja lukea työntekijänsä sähköposteja perusteella hovioikeus katsoi työnantajan teon olevan oikeudeton. Suojauksen murtaminen voi lain esitöiden perusteella tapahtua esimerkiksi vastaavalla tavalla kuin tietomurrosta säädellään.

Suojauksen murtamisesta olisi kyse muun muassa silloin, kun käytetään henkilölle kuulumatonta käyttäjätunnusta. Hallituksen esityksessä on todettu, että tietomurron tunnusmerkistö täyttyisi heti, kun tunnistamiskontrolli on läpäisty.  

Siten hovioikeus katsoi, että tunnusmerkistön täyttymiseen riitti jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun sähköpostin suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoi, että työnantajan menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön.