Työ & Laki

Työaikalaki uudistuu vuodenvaihteessa 2020

Työ & Laki

Uusi työaikalaki on vahvistettu ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2020. Laki mahdollistaa kokonaan uudenlaisia joustoja työajan järjestämiseen.

Uuteen työaikalakiin sisältyy muutoksia, joiden myötä työnantaja ja työntekijä voivat sopia nykyistä joustavammin työajoista. Näistä keskeisimmät ovat joustotyöaikaa ja työaikapankkia koskeva uusi sääntely sekä liukuvaa työaikaa koskevat uudistukset. 

Uusi työaikalaki lisää työaikajoustoja itsenäiseen työhön

Uusi työaikalaki tuo mukanaan kokonaan uuden työaikamuodon, jonka puitteissa työntekijä voi järjestää työaikansa aiempaa joustavammin. Joustotyöaika soveltuu ajasta ja paikasta riippumattomaan työhön, kuten vaativaan asiantuntijatyöhön. Vähintään puolet työajasta pitää olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä itse päättää. Työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Työntekijä saa sovittujen työpäivien puitteissa sijoittaa työaikansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja valita työntekopaikan vapaasti. Keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika saa olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyö ei näin ollen lisää työaikaa, mutta mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun.

Työaikapankki kaikkien työpaikkojen käyttöön

Uusi työaikalaki mahdollistaa työaikapankin käyttöönottamisen riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä tai soveltaako työnantaja ylipäänsä mitään työehtosopimusta. Työaikapankkiin voi säästää ja yhdistää toisiinsa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja, kuten ylityökorvauksia ja lomarahaa. Työaikapankkiin säästettävä työaikakertymä ei saa kalenterivuodessa ylittää 180 tuntia.

Liukuvan työajan rajat muuttuvat uuden työaikalain myötä

Lisäksi uusi työaikalaki tuo lisää joustoja liukuvaa työaikaa koskevaan sääntelyyn. Vuorokautinen liukuma-aika nousee kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuma-ajan sijoittumisesta voidaan sopia niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys. Esimerkiksi niin, että liukuma on klo 20–22 välisenä aikana eikä välittömästi normaalityöajan päättymisestä lukien. Jatkossa plussasaldoja saa olla enintään 60 tuntia ja miinussaldoja enintään 20 tuntia.

Uusi työaikalaki 872/2019 on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexistä

Castrén & Snelman