Taustasta riippumatta
Ensimmäinen kosketus työelämään on jokaiselle nuorelle jännittävä hetki. Kokemuksilla on suuri tulevaisuudenuskoa rakentava tai murentava voima. Lue blogista yhden suomalaisnuoren tarina.
Puhelu jännitti vietävästi. Yläasteikäinen tyttö ei tiennyt muuta, kuin että vastaaja olisi tuntematon aikuinen. Kuului miesääni. Tyttö kokosi itsensä, kertoi reippaasti oman nimensä ja kertoi asiansa. Lämmin tyyli sulatti kuulijan, ja keskustelu alkoi luistaa. Tämä onnistuisi! Tytölle luvattiin heti puhelimessa se, mitä hän oli toivonut. Yksityiskohdista sovittaisiin paikan päällä.
Tytöstä oli hauska ajatus päästä tekemään hanttihommia pikaruokaravintolaan, sillä ala kiinnosti häntä. Kun hän sitten saapui TET-harjoittelupaikkaansa, edessä oli molemminpuolinen järkytys. Tytön vastaanottanut työntekijä oli silminnähden yllättynyt ja vaivaantunut:
– Tässä on nyt käynyt jokin väärinkäsitys. Meidän TET-paikat ovat jo menneet, emme voi enää ottaa uusia.
Nuori ei ollut lannistuvaa sorttia. Hän kyllä tiesi, että näin saattoi joskus käydä. Hän meni lähikauppaansa kysymään harjoittelupaikkaa. Kaupassa sanottiin, etteivät he tänä vuonna ota TET:iläisiä. Samalla viikolla nuori kuuli, että hänen vierailunsa jälkeen oman luokan oppilas oli saanut TET-paikan samasta lähikaupasta. Tämä tarina on tosi. Samankaltaiset tapahtumat eivät ole harvinaisia, kun kyseessä on harjoittelupaikkaa hakeva romaninuori.
Diakonia-ammattikorkeakoulun Romako-hankkeen teettämä Taloustutkimuksen kysely (11/2022) paljasti, että alle puolet (47%) suomalaisista pk-yrittäjistä kokee, että romanit ovat yhdenvertaisessa tai melko yhdenvertaisessa asemassa työnhaussa. Viisi prosenttia vastaajista kertoi, ettei itse palkkaisi romanitaustaista. Nihkeimmin romanien yhdenvertaisuutta työelämässä edistäviin toimenpiteisiin suhtautui kaupan ala, 87 % työnantajista ei ollut kiinnostunut osallistumaan niihin.
Idea työantajat ja romanitaustaiset osaajat yhdistävästä palvelusta tuli sosionomiksi valmistuvalta romaninaiselta, joka oli uupunut loputtomalta tuntuvaan työnhakuun:
– Olisipa paikka, josta voisin tarkistaa mitkä työnantajat ovat aidosti valmiita palkkaamaan romanin! Ei tarvitsisi hakea töitä hakuammunnalla.
Romakon työnantajapooli kokoaa yhteen ne työnantajat, joille taustalla ei aidosti ole merkitystä. Liittymällä mukaan työnantaja kertoo tarjoavansa yhdenvertaisesti töitä ja harjoittelupaikkoja myös romanitaustaisille osaajille. Alustalta löytyy linkki työnantajan avoimiin työpaikkoihin ja yhteystiedot, josta voi kysyä esimerkiksi harjoittelupaikkaa.
Työnantajapooliin ilmoittautuminen ei velvoita tarjoamaan romanitaustaiselle hakijalle harjoittelu- tai työpaikkaa, vaan se kertoo avoimesta asenteesta. Hakijan on helpompi ottaa yhteyttä, kun tietää etukäteen työnantajan positiivisen asenteen. Romanien koulutustaso kasvaa kohisten. Suurimmalle osalle romaninuorista on itsestäänselvyys hankkia vähintään ammatillinen koulutus, ja myös korkeakoulutus yleistyy nopeasti. Suomalaisella työelämällä ei ole varaa jättää tätä potentiaalia ja intoa käyttämättä.
Tarinan tyttö sai lopulta TET-paikan ravintolasta, jonne oli alun perin menossa. Se vaati laajaa verkostojen käyttöä, sekä työnantajan suoraa haastamista – onko tämä todella se viesti, jonka haluatte motivoituneelle nuorelle antaa?
Muistetaan me, jokainen aikuinen, että nuoren ensimmäisillä työelämäkokemuksilla on suuri tulevaisuudenuskoa rakentava tai murentava voima. Kohdataan nuoret kunnioittavasti, taustasta riippumatta.
Hyvä työnantaja, haastan sinut mukaan Romakon työnantajapooliin rakentamaan yhdenvertaista työelämää: taustastariippumatta.fi
Kirjoittaja: Katri Perho
Kirjoittaja on Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoiman Romako-hankkeen projektipäällikkö, joka haluaa löytää konkreettisia keinoja yhdenvertaisen työelämän rakentamiseksi. Romako-hanke on yksi Oikotien Vastuullinen työpaikka -yhteisön asiantuntijakumppaneista. Schibsted on mukana Romakon työnantajapoolissa rakentamassa vastuullisempaa työelämää.
