Rikkautta työkulttuuriin ja liiketoiminnan edistämistä - ulkomaalainen opiskelija on Akukonille voimavara ja tulevaisuuden tekijä

Akustiikan ja esitystekniikan asiantuntijapalveluita tarjoava Akukon on rekrytoinut ulkomaalaisia opiskelijoita jo useita vuosia. Akukonin toimitusjohtaja Ari Lepoluoto näkee ulkomaalaiset opiskelijat oleellisena osana yrityksen kansainvälistymistä ja tuovat samalla eloa ja monikulttuurista rikkautta työyhteisöön. Tavoitteena on myös, että opiskelijat työllistyisivät Akukonille valmistuttuaan.

”Olemme avoimia tilaisuuksille ja mahdollisuuksille, joita ulkomaalaiset opiskelijat voivat tuoda tullessaan osaamisensa ja tietotaitonsa lisäksi.”

Akukon on perustettu vuonna 1994 ja Suomessa olevan pääkonttorin ja toimipisteiden lisäksi tytäryhtiöitä on Baltian maissa, Lähi-idässä ja Georgiassa. Lepoluoto kertoo, että yrityksen perustamisesta lähtien kansainvälistyminen on ollut luonteva suunta. Tällä hetkellä Akukon työllistää Suomessa noin 50 ja ulkomailla noin 20 henkilöä.

”Kun työyhteisö on jo valmiiksi kansainvälinen, on helppoa ottaa kaikki uudet tekijät mukaan taustasta tai kielestä riippumatta.”

Vauhtia vientiprojekteihin

Akukonilla ulkomaalaiset harjoittelijat ovat omiaan vientiprojekteissa, sanoo Lepoluoto. Kansainvälisen liiketoiminnan näkökulmasta Akukonille on ollut etua siitä, että työntekijöinä on ihmisiä, jotka ymmärtävät vientikohdemaan kulttuuria ja toimintatapoja.

”He osaavat kertoa eri tavoista ja pystyvät varoittamaan asioista, joita emme osaisi varoa. Kielitaito on myös kova sana. Esimerkiksi Lähi-Itään suunnatessa on arabiankielentaidosta paljon iloa”, Lepoluoto kuvailee.

Kulttuurisen tietotaidon lisäksi verkostoitumisen mahdollisuudet ovat avanneet Akukonille ovia kansainvälistymisessä. Lepoluodon mukaan parhaimmassa tapauksessa ulkomaalainen opiskelija tuo tullessaan oman verkostonsa, josta löytyy usein hyviä kontakteja.

”Meillä töissä oleva ulkomaalainen on pystynyt hyödyntämään kavereitaan tai tuttaviaan kohdemaassa, jossa teemme liiketoimintaa. Varsinkin meidän toimialamme perustuu vahvasti verkostoitumiseen, jotta asiat etenevät.” Toinen vahvuus ulkomaalaisten opiskelijoiden palkkaamisessa on konkreettinen osaaminen, jota yrityksessä ei ennestään ole ollut. 

”Opiskelija voi osata esimerkiksi jonkin ohjelmiston, jota meillä ei käytetä mutta saattaisi olla sopivampi”, Lepoluoto kertoo.

Kulttuurieroja ei häivytetä

Akukonin kansainvälisessä työyhteisössä sorisee useita kieliä ja juhlitaan pikkujoulujen lisäksi muslimien eid-juhlaa. Kulttuurieroja juhlien lisäksi tulee vastaan, mutta Akukonilla niihin on suhtauduttu aina avoimuuden kautta. Eroja ei pyritä häivyttämään, vaan ne nähdään rikkautena.

”Kulttuurieroja ei nähdä meillä häiritsevänä tekijänä. Ihmisiä tulee eri kulttuureista ja joku toimii eri tavalla esimerkiksi tiimitöissä. Se täytyy ymmärtää ja siitä voidaan keskustella”, Ari Lepoluoto sanoo.

Lepoluoto kertoo, että yksi näkyvimmistä työkulttuurieroista on liittynyt ”auktoriteettiuskoisuuteen”, eli ulkomaalaiset työntekijät ovat voineet tottua vanhanaikaisempaan johtamistyyliin. 

”Meillä on hyvin matalan hierarkian organisaatio. Joskus opiskelijat ovat ihmetelleet, että keneltä pyytää lupa tekemiseen. Silloin olemme kertoneet, että meillä ei tarvitse pyytää lupaa, vaan tekee vain ja muistaa rohkeasti kysyä kollegoiltaan neuvoa aina tarpeen vaatiessa.”

Jotkut ulkomaalaiset opiskelijat tulevat patriarkaalisesta yhteiskunnasta, mikä on myös otettu Akukonilla huomioon. Tottumukset voivat olla syvällä, jolloin avoimella keskustelulla on suurin rooli kohti ymmärrystä ja kulttuurisista yhteentörmäyksistä päästään eteenpäin. Akukonilla näitä teemoja nostetaan aika ajoin esille myös yhteisissä kehittämispäivissä. 

Heti oikeisiin töihin

Vaikka akustiikkaa voi opiskella esimerkiksi Aalto yliopistossa, vaatii itse työ paljon perehtymistä. Akukonissa harjoittelijat toimivat pääsääntöisesti akustikon ja av-asiantuntijan tehtävissä ja etenevät Lepoluodon mukaan ikään kuin kisälli-mestariperiaatteella.

”Opiskelijat tulevat meille heti oikeisiin töihin ja toimivat oikeissa projekteissa. Aluksi enemmän ohjatusti ja myöhemmin itsenäisesti riippuen hieman opintovaiheesta ja työhistoriasta. Melkein kaikilla on ollut työelämäkokemusta jo kotimaastaan.”

Suunnittelu- ja konsultointialan toimialajärjestö SKOLin tekemästä selvityksestä käy ilmi, että alalla on osaajavaje, jonka arvioidaan lähivuosina vain syvenevän. Myös Akukonilla nähdään tästä syystä tärkeänä sitouttaa Suomessa tutkintonsa suorittava ulkomaalainen työpaikkaan.

Suuri osa Akukonin harjoittelijoista myös jää taloon valmistuttuaan. Akustiikka ja esitystekniikka ovat suunnittelu- ja konsultointialalla erikoisaloja, ja alalla työskenteleviä on Lepoluodon mukaan rajallinen määrä. Alaa opiskelevat ja siitä kiinnostuneet löytävätkin tiensä Akukonille yleensä puskaradion ja suositusten kautta.

”Kovin virallisia tapoja emme ole tarvinneet harjoittelijoiden etsimiseen. Usein omat harjoittelijamme vinkkaavat opiskelukavereilleen, että tuonne kannattaa hakea”, Lepoluoto luonnehtii.